Elämää pofon jälkeen?

Piuh!Kylläpäs meillä oli infon täyteinen Portfoliopysäkki 2 eilen. Pysäkillä jokainen meistä pääsi vakuuttelemaan omaa osaamistaan opettaja, jotta ansaitsisi opintopisteet tästä ensimmäisestä APE-kokonaisuudesta.

Oli kyllä huippua oman esityksen aikan huomata kuinka paljon tuosta opettamisesta jo nautti. Ainut vaan mikä jäi vähän harmittamaan, että minun prezi-kalvot eivät kaikille päivittyneet sitä mukaan, kun niitä esitin. Kuulijoiden olisi ilmeisesti pitänyt hoksata refreshata eli päivittää sivua. Johtuu ilmeisesti vanhoista selainversioista ja myös nettiyhteyden toimivuudesta. Hyvä kuitenkin että osalla näkyi ja kuulema pidin ihmiset kuitenkin hyvin kiinnostuneina ilman esitysmateriaaliakin. Lähinnä kai se harmitti, että käytin melko paljon aikaa tuon materiaalin tekoon, kun halusin oikein kikkailla Prezillä.

Tästä opin toki sen, että jos käyttää preziä tuolla tavalla omalta ruudulta jaettuna niin voisi varulta jakaa osallistujille linkin, jonka kautta päästä materiaalin käsiksi jos se jotenkin alkaa tökkimään.

Tällä viikolla törmäsin myös Talouselämä-lehdessä mielenkiintoiseen oululaislähtöiseen naishenkilöön nimeltä Kaisa Snellman. Hän toimii organisaatiotieteiden apulaisprofessorina Inseadissa. Hällä on mielenkiintoinen työhistoria niin Harwardin kuin Standfordin yliopistossa.

Hän tuntuu olevan hyvin sitoutunut opetustyöhönsä, kun katsoo hänen ajankäyttöään per opetusluento. (1luento = 2 työpäivää valmisteluja)

Lisäksi hän on kokee roolinsa luennoitsijana mielenkiintoisesti kuvaten itseään stand-up-koomikoksi, kapellimestariksi, psykologiksi ja mellakkapoliisiksi, joiden roolien kautta hän saattaa opiskelijat kiihkeisiin keskusteluihin opetettavasta aiheesta.

Tuli sellanen fiilis, että oispas vaan huippua päästä kuulemaan tätä ansioitunutta luennoitsijaa joskus? Eikö vain? Niin oppisi itekkin kaikkien eri roolien hyvän ja tehokkaan käytön!

Kuva Talouselämän artikkelista

No loppuun vastaus pofon jälkeiseen elämään. Kyllä tässä varmaan jokainen meistä eAPE-ryhmäläisistä ansaitsee jo pienen joululoman ja sen jälkeen startataan sitten oikein kunnolla taas loppu APE-sessioihin.

APE9: Arviointi

Eilen meillä oli yhdeksännen APE-teeman opetussessio, joka käsitteli arviointia. Oltiin jälleen kerran ekana vuorossa ja päästiin toteuttamaan Maaritin pyytämää luonto-opetusmetodia meijänkin ryhmän kanssa. Päätimme toteuttaa esitysmateriaalin Prezillä ja jakaa sen sitte AC:ssä opetuksessa. Minulle Prezi oli entuudestaan tuttu, kun olen sitä töissä käyttänyt vähän erilaisten esitysten pitämiseen jo varmaan nelisen vuotta sitten ensimmäisen kerran. Tykkään luoda siinä esityksiä käyttöliittymän helppouden vuoksi ja lisäksi esityksistä tulee paljon kuuntelijaa viihdyttävämpiäkin prezin valmiiksi luomien visuaalisten elementtien vuoksi. Ainut missä ryhmällämme meni ajatukset uusiksi oli youtube-videoiden käytön rajallisuus opetuskäytössä. Hyvä, että Tiina oli ollut juuri kuulemassa näihin tekijänoikeuksiin liittyviä asioita ja oppinut, että youtube-videoita saa käyttää vain jos niiden alussa on merkintä opetuskäytön salliva merkintä. Oppilaita kyllä voi ohjata katsomaan videoita kotona, mutta julkinen esitys on pääsääntöisesti kiellettyä.

Itse sisältönä meillä oli arvioinnin perusasiat eli mitä on arviointi ja miten arvioidaan. Otimme päälähdemateriaaliksi Atjoksen Hyvä Paha arviointi kirjan. Mitä, miksi, miten, kuka ja milloin olivat kysymykset joita avasimme tuotoksessamme, joka voi käydä kurkistamassa täältä.

Lilojen Tiina oli sessiomme palautteen antaja ja melko kiltti sellainen J Palautteeni oli oikeastaan kokonaisuudessaan positiivista. Hän kehui ensiloppu vaikutelmaa esityksessä kokonaisuutena hyväksi. Hän koki, että olin opetuksessani varma, positiivinen ja asiantunteva. Ulosantini oli ilmeikäistä ja ääneni yllättäen kuuluva. Sisällöllisesti Tiina oli tykännyt annetusta aktivointitehtävästä alussa ja meijän lopun taulukosta, johon aktivoinnin tulokset kerättiin. Tumman puhuva visuaalinen ilme sai myös kiitosta, mutta miten arvioidaan adjektiivit olisivat voineet olla kalvoissa paremmilla väreillä.

Feedforward-ajattelu oli ryhmäläisillemme uutta. Siinähän pyritään muokkaamaan palautteenanto kohtaa perinteisestä feedbackista eli esimerkiksi ennen joulua annettavasta palautteesta enemmin lukukauden alkuun sijoittuvaksi palautteeksi, jotta opiskelijat voisivat poimia tulevaan kauteen kehityskohteita. Lukukauden lopussa annettava palaute nimittäin tutkimusten mukaan unohtuu lomanaikana eikä näin täytä arvioinnin kehittävää ajatusta.  

Punaisten, sinisten ja vihreidenkin aiheet liittyivät arviointiin. Punaiset olivat ottaneet toteutustavakseen ryhmätyön, jossa käsittelimme millaista hyvän arvioinnin tulisi olla ja minä pääsin keskustelevan sakin ajatusten kirjuriksi. Loppuun he olivat nostaneet edistävän arvioinnin ”aakkosia” eli oikeudenmukaisen, totuudenmukaisen, johdonmukaisen, säännöllisen, kehittävän, ohjaavan ja motivoivan palautteenannon suosimista.

Siniset käsittelivät opettajan arviointimenetelmiä, jossa he hienosti nostivat toimintatapoja oikeasta elämästä. Heidän esittelemiä menetelmiä olivat:

•   kapulaäänestys, hauska ja konkreettinen tapa seurata opiskelijoiden osaamista esimerkiksi kesken luennon
• Moodle-tentti, oppilaat aikarajattuun tenttiin netissä
• Simulaatio, jostain konkreettisesti tulevasta työtilanteesta esimerkiksi elvytys. Arvioidaan myös johtamis- ja vuorovaikutustaitoja.
• Summatiivinen vaikka rastitentti, jolla opettaja yllättäen mittaa osaamisen tasoa

Vihreät käsittelivät esimerkin kautta lomakkeen merkitystä arvioinnissa niin opettajalle kuin opiskelijalle. He näyttivät lisäksi youtube-videon, joka herätti kiinnostukseni oliko se sallittu opetuskäyttöön. Tätä ei kuitenkaan keretty käsitellä, kun siirryttiin pohtimaan millaista on hyvä vertaispalaute. Tätä teemaa jatkettiin vahvasti myös Maaritin sessiossa, jossa osa asioista meni toki kertaamiseksi, mutta kertaus on varmasti opintojen äiti.

Session loppuun saimme kuulla lähipäivien opeparimme ja minulla onni lykästi, kun pääsen suunnittelemaan opetusta Vesan kanssa. Tulee varmasti kovinkin hauskaa J Lisäksi saimme tehtäväksi omissa teemaryhmissä valita jonkin aihepiirin tulevista APE11-15 teemoista, jotka koimme erityisen omaa sydäntä lähellä olevaksi. Saimme tehtyä tämän ryhmässämme heti yhteisensession päätyttyä.

Kaikkinensa jäi kyllä hyvä fiilis tästä viimeisestä keltaisten yhteisestä opetussessiosta ja tulemme varmasti jatkossakin jatkamaan yhteydenpitoa.

Tulevaisuutta tekniikassa, mitä opetuksessa?

Törmään töitteni puolesta jatkuvasti uusiin innovaatioihin, joiden uskotaan olevan tulevaisuudessa arkipäivää.

Vielä muutamia vuosia sitten ei uskottu älykelloihin, älysilmälaseihin tai älyrannekeisiin, mutta nyt jos katsoo ne ovat arkipäivää. Tätä käsitystä myös tuki SLUSH-startupseminaari, josta edelleen lupaan piakkoin päivityksiä. Terveys- ja tunnerannekkeella saadaan päivittäisestä elämästämme talteen niin perusliikkeet kuin tuntemuksetkin. Luennoilla voi tapahtua "MacGyver-hetki", kun osallistuja nappaa kuvan kellollaan tai kaverisi voi nähdä silmälaseistaan tulevan reitin uudelle kaupalle suunnatessaan. Ohjelmistot ja internet ovat siis tulleet osaksi normaaleja arkipäivän esineitä ja sitä hyödynnetään erillaisten applikaatioiden kautta miltei kaikessa perunannostosta vaipanvaihtoon. Puhutaan isosta IOT-murroksesta eli Internet of Thingsistä, jolla juuri tarkoitetaan näitä älykkäitä esineitä, joita pystytään hallitsemaan internetin yli ja jotka automaattisesti keräävät käyttöinformaatiota arkipäivän tilanteista. 

Kuinka tämä IOT-tulee näkymään tulevaisuuden opetuksessa? Mikä on seuraava iso murros opetuksen digitaalistumisen ja virtuaalisoitumisen jälkeen? 

Kuva napattu Smart World Eventissä Oulussa 2.10.2014

APE8: Miten käytän ja kehitän opetussuunnitelmaa ammatillisenaopettajana?

Huh-huijakkaa! Ei voi muuta sanoa kuin että haipakkaa pitää. Se, kun buukkaa itselleen vielä menoja viikonloput täyteen jättää käytännössä vain yöt näihin opiskeluihin. Onneks kohta on joululoma ja näinä hetkinä tulee muistaa Kiitos, että on kiire -kirjoitukseni sanoma :)

Viime tiistaina meillä oli eAPE8, joka käsitteli opetussuunnitelmaa ammatillisen opettajan näkökulmasta. Sisällöllisesti aihepiireinä oli osaamisperusteinen opetussuunnitelma (OPS), ECVET, valtakunnallisen, kunnallisen, koulu, oppiaine-, ja kurssikohtaisen OPSin vaikutus ja ydinainesanalyysi. Voi kyllä sanoa, että meijän palautevuorossa olemisella oli sellainen vaikutus näihin aihepiireihin, että oikeastaan vain ydinainesanalyysista jäi jonkinlainen kuva, kun sihen tuli tehdä ennakkotehtävä. Tämä siis tarkoittanee sitä, että tulee todellakin tutustua muiden ryhmien sisältöihin vielä kertaalleen ajankanssa.

ECVETtiin jo vähän tutustuinkin googlailun kautta ja se kuulosti minusta oikein järkevältä siirtyä aikaperusteisesta pisteyttämisestä osaamisperusteiseen opintojen pisteytykseen. Lisäksi tuo kansainvälinen ajattelu helpommasta opintojen korvaavuudesta on hyvinkin viisasta.

Mitä arviointiin?

Kaikkinensa sisällöllisesti opetussessiot menivät kyllä täysin tuossa arvioinnissa, jotta saimme kerättyä palautevuorollemme sisältöä. Palaute nimittäin annettiin tällä kertaa koko ryhmälle kerralla, joten tuli löytää menetelmä joka tähän arviointiin sopi. Suunnittelimme palautevuoroomme yhteisen google docs -kyselyn, josta loimme sitten kopioita jokaista väriä kohti ja vastailimme näihin kuunnellessamme opetusta. Opetusmeneltelmänä kaikilla ryhmillä oli hyvän luennon luonti, jossa me erityisesti päätimme keskittyä palautteessamme seuraaviin aihepiireihin:

Ajankäyttö, AC:n käyttö, diojen (muun materiaalin käyttö), äänenkäyttö ja aktivointi.

Jaoimme palautteenannon myös noiden aihepiirien mukaan siten, että meistä jokainen antoi kaikille väreille yhteistä palautetta per aihepiiri. Päätimme siis olla keskittymättä sisältöön, koska nuo olivat meidän mielestä niitä aihealueita, joista on eniten tullutkin "murinaa" aikaisemmilla kerroilla. Lisäksi nuo ovat yleismaallisia juttuja ihan kaikenlaisissa opetustilanteissa, kun kerta opettamisen oppimista ollaan reenaamassa.

Raakapalaute

Palautteessamme erityisesti korostui ajankäytön alittaminen, eli ryhmät eivät käyttäneet kaikkea luennolle annettua aikaa. Tämä toki on aina suotavaakin, mutta me koimme, että joillakin aktivoinneilla tai virikkeellistämisellä olisi luennoista saatu paljon mielenkiintoisempia ja ajankäyttö olisi toteutunut koko sen 20minuutin osalta. Lisäksi kaikkinensa jäimme kaipaamaan vahvempaa AC-ympäristön hyödyntämistä varsinkin kun luento oli aikataulutettu, että 15minuuttia luentoa ja 5minuuttia aikaa keskustelulle tai muulle aktivoinnille.

Diohin ja materiaaleihin kaipasimme eloa esimerkiksi kuvien monipuolisemmalla käytöllä. Oli hienoa, että Preziä oli lähdetty hyödyntämään, mutta sen vienti opetustilanteeseen meitä ihmetytti kun siitä oli tehty pdf, joka mielestämme sitten vei kaikki Prezin hyvät ominaisuudet pois.

Äänenkäyttö oli pääasiassa hyvää ja kuuluvaa, vaikkakin monipuolisempaa ja värikkäämpää eläytymistä kaivattiin, jotta opetukseen olisi tullut vaihtelevuutta. Kaikkinensa meidän ryhmässä jäätiin kaipaamaan enemmän vuorovaikutusta. Tätä olisi voinut toteuttaa esimerkiksi pyytämällä ihmisiä kirjoittamaan tsättiin tai käyttämällä AC:n agree/disagree-nappeja tai sitten kehittämällä monipuolisempia keskustelutehtäviä erityisesti siihen lopun 5 minuuttiin.

Yhteenveto

Palautteen jälkeen kokosimme vielä googledocsin tuloksen kaikkien nähtäville, ihan ilman sievistelyjä. Tätä emme tienneet, että tuleman pitää, mutta sitä pyydettiin muun ryhmän osalta, joten rohkeasti löimme sitten palautteet kehiin. Tässä olisi ehkä pitänyt enemmän muistuttaa sakkia, että palautteet olivat meijän muistiinpanoja suunnillista palautetta varten ja ne olivat hyvin nopeasti kirjoitettu kesken jatkuvasti vaihtuvien luentojen. Lisäksi niitä ei tulisi lukea sellaisinaan vaan kuunnella niistä meijän suullinen yhteenveto. Facebook-kommentoinnista nimittäin vähän paistoi läpi, että saatoimme tarkoittamattamme aiheuttaa mielipahaa kanssaopiskelijoillemme melko karkeallakin palautetyylillä, jota muistiinpanoissa oli käytetty.

Meidän reilun 20minuutin suullisen palautteen jälkeen muu ryhmä sai vielä kommentoida tälläistä ryhmäpalautetta tsätiin, josta sitten poimin muutamia kommentteja talteen. Näistä minusta tuli ilmi, että onnistuttiin menetelmässämme kohtuullisen kivasti. Toki henkilökohtaista palautetta jäätiin kaipaamaan ja siksi päädyttiin tuohon muistiinpanojen jakamiseen, jota jo edellä kommentoin.

- Palautteesta sai hyviä vinkkejä vaikka sitä ei suoraan oltu itselle kohdistettu.
- Palaute oli laaja-alaista, hyvin kattavaa. Kiitos!
-  Tässä kun kuuli kaikki ryhmät kerralla niin sai laajemman kuvan kokonaisuudesta!
-  Palautetta annettiin rakentavasti. Oli mukavaa saada palautetta! Kiitos!
- Oli mielestäni hyvä palaute, tuli kokonaisvaltaisemmin palautetta ja kuuli myös eri ryhmien ja esittäjien osuuksia. Toki oppii kun saa suoraa palautetta omasta osuudesta, mutta ehkä tässä ottaa paremmin vastaan yleistä ja miettii osuiko tämä minuun.

Tämmöisin hyvin palautekeskeisin ajatuksin tähän tulevaan viikkoon. Omaa opettajaksi kasvamista ja palautteen saamista voisi ajatella yhdenlaisena hämähäkin seittinä, joka kerää aina matkalta jonkinlaisia täkyjä verkkoonsa ja pureksii ne sitten pikkuhiljaa opetuksen ravinnoksi, kun tarve tulee.

Kiinni seitissä. Kuva Valoa Oulu -tapahtumasta 26.11.2014

Uskomaton Praha

Vierailtiin pikalomalla viime viikonloppuna Prahassa.

Lähinnä vain halusin knoppitietona tulla heittämään, että tiesittekö tämän vanhoja kirkkoja täynnä kuhisevan maan olevan maailman uskottomin kansa? Siellä noin 80% ei kuulu mihinkään uskontoon.

No se mikä oli minulle hiukan yllättävää, että Tsekeillä on melko korkea HDI eli ihmimillisen kehityksen indeksi, joka siis lasketaan koulutuksesta, odotettavasta eliniästä ja elintasosta. 

Lisätietoja: http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Inhimillisen_kehityksen_indeksi

Tsekit ovat tuossa tilastossa vain muutaman pykälän Suomea alempana (Suomi sija 21). Se, että tuo tuli minulle hienoisena yllätyksenä kertoo varmasti siitä, että tulisi enemmän opiskella maailman historiaa, vertailla opetusmittaristoja ja muutenkin tutustua paremmin kansainvälisiin asioihin, jotta voisi olla enemmän avoimin mielin ja tuoda uusia hyviä käytänteitä Suomen jo toki erinomaisiin opetustoimiin myls ulkomailta. 

Verkko-opetuksen eleettömyys

Oon tässä monesti havahtunut miettimään sitä kuinka paljon minulle opetus, ohjaus, koulutus tai ylipäätään sosiaalisissa tilanteissa merkitsee kehonkieli. Se on minulle tärkein peili kuinka hyvin saan sanottavani kuuliassa perille. En tämän vuoksi varmaan ole mikään superpuhelimessa lätisiäkään, mutta minulla on kuitenkin tosi suuri tarve nähdä ystäviäni ja pitää sillä tavoin sosiaalista elämääni pystyssä.

Tuo on tuonut selkeästi myös haasteita tässä verkossa käytävässä opiskelussa. Siellä hiljaisten hetkien sulattaminen on entistä haastavampaa kun ei voi tulkita mistään mitä kanssakuulijat ovat mieltä vai ovatko kuulolla laisinkaan.

Joo onhan ac-maailmassa mahdollistettu jonkinmoista kehonkieltä videokuvan, tsätin tai agree/disagreen käytön myötä mutta ei se vain korvaa läheskään oikeaa livekanssakäymistä. Lisäksi myös olen huomannut että niiden käyttö ei ole suurinmalle osalle mitenkään luontainen tapa korvata esimerkiksi livetilateessa tapahtuvaa nyökyttelyä opettajan ajatuksille.

Mitä pitäisi muuttua verkkoympäristöissä että tämä haaste poistuisi vai tuleeko meidän vain opettajina ja oppilaina hyväksyä tilanne että opetuksesta tulee tunteettomampaa sen verkkoon siirtymisen myötä. 

Kokeeko kukaan muu tälläistä? Olenko ajatuksissani täysin outo lintu supersosiaalisen luonteeno vuoksi? 

Ennakkotehtävä: mitä ydinainesanalyysi tarkoittaa omalla alallasi toimiessasi ammatillisena opettajana?

Lilat antoivat meille ensi viikon sessioon ennakkotehtävän, jossa pyydettiin katsomaan OAMK:n opettajien tuottama video opettajan tietotulvasta: http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/opiskelijalle/opetusvideot/?video=12

Olen tälläkin viikolla itse kokenut juuri olevani tietotulvassa, kun osallistuin SLUSH-startuptapahtumaan. No se melko positiivisessa valossa, mutta tokihan työmaalta poissaolo kahden päivän verran kuormittaa sitten aika hyvin lopulle viikkoa.

Tieton määrä on kyllä kaikesta valtavaa ja tämän ydinainesanalyysi oli minulle sinänsä terminä tuttu, mutta käytännössä sekin oli sen verran uutta minulle, että päädyin vähän googlettelemaan aiheesta ja HUH, mikä määrä infoa.

Pääasiat ydinainesanalyysista tulivat toki esille videossakin. Kyseessä on siis tapa erotella opetettavasta aiheesta se mikä on tärkeintä ja oleellisinta ja jonka vielä voi toteuttaa annetuissa resursseissa.

Tärkeää on siis erotella ydinaines eli se jonka kaikkien opiskelijoiden tulisi hallita, jotta olisi riittävät pohjatiedot asiasta. Ydinaineksen päälle sitten voi lähtä kasaamaan täydentävää tietoa eli sitä jota voidaan tarjota enemmänkin jatkokursseilla. Kolmannen portaan tietoa on taas sitten erityistietämys tietystä asiasta, jota opiskellaan pääasiassa valinnaisissa ja syventävissä opinnoissa.

Tämä kolmiportainen tiedon jako auttaa opettajaa myös suunnittelemaan ajankäyttöä ja hallitsemaan massoittain aiheisiin liittyvää tietoa.

Tehtäväksi annettiin miettiä mitä tämä ydinaines olisi sitten juuri minun alallani. Haasteena tässä näen itselleni sen, että minulla ei ole edelleenkään selkeää yhtä alaa, jota olen mahdollisesti lähdössä opettamaan. Jos nyt otetaan yksi esimerkiksi ja puhutaan vaikka yrittäjyydestä niin varmasti ydinainesta olisi jonkinnäköinen TJ ABC eli toimitusjohtajan/yrityksen perustietämyksen jakaminen ja ymmärtäminen, jotta opiskelija olisi valmis lähtä perustamaan yritystä. Se, että tuossa perustietämyksessä voidaan haarautua niin moneen suuntaan esimerkkinä näistä perustamisasiakirjat, markkinointi-, myynti-, talous-, laki- ja tuotantoasiat. Ja näistä nyt itsesestään voi taas löytää jokaisesta ne tietyt ydinainekset joita tulisi hallita. Ydinaines on siis hyvin hankalaa määritellä erityisesti, kun kyse on niin maailmaa syleilevistä asioista kuin yrittäjyys. Nämä asiat varmasti sitten jäsentyvät, kun oppilaitoksissa on tiettyjä tarpeita yrittäjyyden alalta esimerkiksi julkisten tukien käyttö yrityksen perustamisessa. Sellaisen kurssikokonaisuuden luominen on jo paljon helpompaa tuon tarkan rajauksen vuoksi.

APE7: Kuinka edistän yhteisöllisyyttä ammatillisena opettajana?

Eilen oli taas eAPE-päivä ja verkkoistunnon aika. Oon huomannut, että meijän keltaisten tiimi on kyllä uskomattoman hyvin hioutunut yhteen ja luodaan koko ajan tehokkaammin ja paremmin sisältöä ja materiaaleja näihin sessioihin. Kiitos kaikille mun huipuille tiimikavereille Jaanalle, Millalle, Lealle ja Tiinalle!

Kuvien käyttö opetuksessa

Aiheena meillä oli tällä kertaa yhteisöllisyys. Eilisen opetusosion alottivat siniset, jotka olivatkin määritelleen jokaiselle tiimille ennakkotehtävänä kuvan analysoinnin tiettyihin kysymyksiin nojaten. Me valmistauduttiin tiimissä keräämällä jokaiselta kommentteja kysymyksiin ja kokoamalla sitten yhteenvetodokumentti tätä sessiota varten.

Osoittautuikin oikein hyväksi hommaksi, että oltiin tehty se yhteinen dokumentti, kun se helpotti meijän kuvan analysointia vuorotellen ja siten, että ei liikaa rönsyilty vaan pysyttiin aikataulussakin.

Meidän tiimille valittu kuva houkui arvostusta, onnistumista, hyvää yhteishenkeä ja yhteenpelaamista. Tuli vähän sellainen olo, että tuommoisen kuvan saisi myös meijän tästä keltaisen sakista nyt otettua, kun asiat luistavat mallikkaasti!

Lilojen tiimikuvassa tilanne oli toinen. Sen tunnelma kertoi välinpitämättömyydestä, yhteisöllisyyden puutteesta ja muutenkin väsähtäneestä tiimistä, jolla on varmasti ongelmia toisten arvostamisessa ja asioiden eteenpäin viennissä.

Vihreille oli laitettu kuva lasten kansantanssiryhmästä, jossa todella oli yhdessä tekemisen meininkiä, koska selkeästi kyseessä oli esitystilanne. Tuo yhteinen maali oli tuonut ihmiset yhteen ja saanut luotua ympärille hyvän ryhmähengen.

Maarit antoi sinisille hyvää palautetta tästä sessiosta, mutta hän nosti muutamia asioita esille, joista itsekkin otin kopin. Opetettaville ihmisille on hyvä antaa aikaa kysyä asioita, ennakkotehtävää ei tarvitse kerrata ja erityisesti AC:ta käytettäessa puheenvuoroja on hyvä jakaa, kun muuten menee puuroksi puhuminen. Lisäksi hyvä huomio oli se kuinka tuossa tilanteessa olisi voitu pitää myös jo kuvastaan kertoneet tiimit paremmin aktivoituina?

Selkeästi ainakin itse pysyi hyvin vielä tässä vaiheessa mukana, kun oltiin vasta kolmetuntisen session alkuvaiheessa.

Roolipeliä vai näytelmää? -ohjaamiskokemus

Seuraavana vuorossa oli roolipeli luokkaretken suunnittelusta. Mulle nämä ovat aina kivoja ja olen aina tykännyt tämän tyyppisestä oppimisesta, vaikkakin suurimmalle osalle suomalaisista nämä ovat varmasti melkoista pakkopullaa. Harjoittelu tekee mestarin näissäkin ja mitä enemmän uskaltaa heittäytyä sitä enemmän huomaa nauttivansa.

Jäin kuitenkin miettimään, että oliko tämän ryhmän tapa toteuttaa roolipeliä se kaikkein roolipelillisin vai oliko kyseessä jo miltei näytelmä, johon "yleisö" sitten otettiin tuomaan uutta näkökulmaa ja kommentoimaan. Niin paljon he olivat jo käsikirjoittaneet tätä roolipeliä. Maaritkin kommentoi tätä, että aika paljon meni ajasta roolipelille ja juuri se opettavaisin osuus eli kommentointi jäi nyt vähäiseksi. Lisäksi minusta kohdat alkoivat toistaa itseään eli oisin kaivannut käsikirjoitukselta jotain isompaakin suunnanmuutosta.

Joka tapauksessa toteutuksessa näkyi hauskasti nuo eri vaiheet joita ryhmän muodostumisessa aina on; 1.muodostuminen; paljon isoja ideoita 2. kuohuntavaihe; raha-asiat 3. normien selkeyttäminen, pelisäännöt 4. toteuttamisvaihe 5. Lopetusvaihe: ryhmä ja sisältöpalautteenanto,

Tein pikku poplet treenin kun mietin mitä opin tästä 4 erilaisen personaan ohjauskokemuksesta.

En lähtenyt poppletin kanssa kikkailemaan väreillä vaikkakin se oli tehty siellä hyvinkin helpoksi.

Poppoppopplet - huh selvittiin!

Meijän keltaisten sessio siirrettiin tähän kolmanneksi, jotta kaikki ryhmäläisemme pääsivät osallistumaan. Olimme suunnitelleet opetukseemme 3 eri työyhteisöongelmaa aihepiireinään: muutos, työyhteisöön sopeuttaminen ja tiimityö.

Ajattelin tällä kertaa laittaa tähän esille sen tarkkuuden jolla sessiomme suunnittelemme etukäteen, koska tällä kertaahan kaikki ei todellakaan mennyt niin kuin suunniteltiin, mutta varmasti tämä hyvä suunnitelma edesauttoi siihen, että saatiin kuitenkin korjattua tilanne. Isoin kiitos nopeasta tilannetajusta menee meijän koordinaattorille Millalle!

*********

ALOITUS:

Kaikki trK:t nostetaan hosteiksi meidän session ajaksi (Milla tekee tämän)

Milla: Aloitusinfo opiskelijoille, sekä breakout huoneisiin jako. Keltaiset menevät hosteiksi breakouthuoneisiin seuraavalla tavalla: Jaana breakout room1, Tiina ja Hanna-Leena breakoutroom2 ja Lea Breakoutroom3.

Breakouthuoneet:

Teidän ei tarvitse säätää oppilaiden statuksia breakouthuoneissa. Muistakaa vain sanoa, että HOST painaa weblinkkiä, ettei kaikki mene sitä painelemaan.

Ja JOS ongelmia niin ottakaa yhteys YLEINEN KESKUSTELU chättiin niin sieltä saa apua.

Aikataulu:

Laitoin aikataulun tuohon meidän main.layouttiin näkyville niin, että

5 min aloitus

10 min breakouthuone

5 min lopetus

Koitan käydä aloituksen nopeammin niin saadaan lisäaikaa breakouthuoneisiin. Ilmoitan sitten ennen breakouthuoneisiin siirtymistä monelta pitää olla takaisin breakout AC huoneessa. Eli otetaan tuohon vähän pelivaraa.

Popplet:

Käykää omassa selaimessanne, jonne Popplet aukeaa ennen opetussessiotamme kirjautumassa:

ahola.milla@gmail.com

APE7teema

Näin mahdollisesti vältytte uudelleen kirjautumisella meidän opetusessiossamme. 

Muistakaa tallentaa popplet ideakartta ennen kuin poistutte AC:hen sieltä!!!

*************

Poppletin kanssa siis ilmeni ongelma, jota emme olleet 5 henkilön kanssa huomanneet. Emme olleet tehneet popplet-pohjistamme julkisia, mutta seuraavalla kerralla sen osaamme. Emme onneksi aiheuttanut tästä ongelmasta mitään draamaa vaan siirryimme napakasti käyttämään muita AC:n tarjoamia työkaluja.

Teimme kaikkien tuotoksista jälkeenpäin Poppletit joita sitten analysoimme jälkivideossamme eilen illalla ja laitoimme sen jakoon kaikille kommentoitavaksi.

Saimme palautetta huippuselkeistä ohjeista. Se minkä olisimme voineet vielä huomata, että kun siirrytään breakouthuoneisiin niin videointiosuus jää tekemättä, eli oltaisiin voitu huomata säilyttää yksi ryhmä mainmeetingissä ja saatu se näin videoitua. Saimme palautetta myös hyvästä yhteenhiileen puhaltamisesta ja kontaktin luomisesta ryhmään. Kivaa!

Se mitä aina mietin, että MITEN aina tuntuu, että oma 20min menee iha kauheen nopeaa!

Aikataulutuksen tärkeys

Viimeisenä sessiona meillä oli lilojen koulukiusaamiscase, jossa myös käytettiin kuvia keskustelun luomisen työkaluna.

Kiusaamisen pois kitkemiseen etsittiin työkaluja ja niitä varmasti ovat esimerkiksi: ryhmän toisiin tutustuminen, heikkoudet & erilaisuudet ymmärretään vahvuudeksi, löydetään ystäviä, kukaan ei jää ulkopuolelle, vuorovaikutus ja kaikkien kanssa työskentely. Pääpaino siis siinä, että kiusaamista ei edes tapahtuisi ja jos tapahtuu niin se tulee saada heti loppumaan. "Kaikilla on oikeus tulla kouluun", taisi Minna mainita, joka todella hyvin pitää paikkaansa!

Liloilla oli porinapiiri, 3+ ja miten, tarinat ja tapausmenetelmä käytössä tässä opetussessiossa. Kysellessäni näistä menetelmistä Lea vinkkasi tutustumaan www.tevere.fi sivuun, joka vaikutti oikein asiantuntevalta paikalta laittaa muistiin.

Uutena minulle tuli tuo 3+ ja miten, joka kehittää luovaa ongelman ratkaisua, edistää ryhmähenkeä ja luovuutta ja harjoittaa positiivisen palautteen antamista.

Se mikä laimensi tätä sessiota ja vei keskittymiskykyni oli se, kun tälle ryhmälle annettiin aikaa 36minuutta käsitellä aihettansa. Jäin miettimään, että kenen olisi pitänyt lopettaa lilojen sessio? Pitäisikö enää tässä vaiheessa edes tulla tälläistä aikataulun ylitystä kun ollaan jo useampi sessio suunniteltu? Meijän ryhmähän se taas sitten alkoi kellokallena huudella, että millon lopetetaan, joka minusta oli tosi hyvä.

Tämmöisin aihein ja sessioin edistettiin yhteisöllisyyttä :) Mukavaa viikonloppua!

The opportunities in education technology

Oon ihan INNOISSANI! Oon menossa työreissuun ensi viikolla Helsinkiin ja syy on se, että pääsen osallistumaan yhteen Euroopan suurimpaan start-up tapahtumaan SLUSHiin! *

Mun tämän hetkisessä start-up kehittäjän roolissa tuo tapahtuma on hyvinkin tärkeä verkostoitumisen ja uusiempien virtausten kalastelussa, mutta nyt erityistä boostia tuo lisää se, että huomasin ohjelman pitävän sisällään supermielenkiintoisen osion liittyen tulevaisuuden mahdollisuuksiin opetuksessa ja mitä kaikkea teknologiat mahdollistavat. Varasin siis ajan tuolta keskiviikolta, että istun kuulemassa tuon koko osion :)

Seminaarissa erityisesti keskitytään erityisesti fasilitoivan oppimisen mahdollistamiseen. Aihepiireinä ovat hauska oppiminen, tulevaisuuden yliopistot, asiantuntijaoppiminen ja kasvumahdollisuudet. Puhujina on huikea lista erilaisia asiantuntijoita useista eri maista. Lisätietoja: http://www.slush.org/education/ 

Toivon että tuolta saan eväitä tulevaisuuteen ja mahdolliseen ammattilliseen opettamiseen. Ainakin lupaan raportoida tuosta osiosta ja muuten SLUSHista täällä blogissa! Oon niin innoissani etten melkein pysy housuissani!


* Slush on kaksipäiväinen teknologia- ja kasvuyritystapahtuma, jossa pohjoiseurooppalaiset yritykset kohtaavat kansainvälisesti merkittävät sijoittajat ja mediat. Slushin tavoitteena on auttaa yrittäjiä menestymään ja nostamaan yrityksensä maailman parhaaksi valitsemallaan toimialalla. Tapahtuman taustalla toimii voittoa tavoittelematon yhteisö, joka koostuu yrittäjistä, sijoittajista, opiskelijoista ja tapahtumatuotannon ammattilaisista.

Learning cafeeta YNEATissa

Pääsinpäs kokeilemaan learning cafee menetelmää pitkästä aikaa. Aloitin nimittäin tässä myös yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon suorittamisen, joka on reilun vuoden mittainen oppisopimusmuotoinen koulutus yrityskehittäjille, joihin itsekkin päätyössäni lukeudun. Meitä on noin 20 hengen hyvin monipuolinen asiantuntijaryhmä. Kuulostaa miltei toistolta näitä APE-opintoja ajatellen :)

Learning cafee sujui yrityselämän sparraajien johdolla oikein tuloksekkaasti ja paljon tuolla aktivointikeinolla kyllä saa aikaan melko rajatussakin ajassa. 

Oli oikein mielekästä ja opettavaista taas pitkästä aikaa!

Voisin kirjoitella toisen postauksen tuosta YNEATin tutkinnosta ja sisällöistä tänne blogiin kunhan vähä löytyis kalenterista enemmän aikaa!

Tanssimatikkaa

"Matematiikkaa tarvitsee kaikkialla" -ajatuksen olen oppinut jo kotikasvatuksessa! Kyllähän sitä varmasti moni epäilee varsinkin jos matikka ei peruskoulussa kuulu lempiaineisiin.

Tuli taas tänään todistettua matikantaitojen hyödyllisyys harrastuksissa. Mulla kävi nimittäin swing-tanssitunnilla et parini oli estynyt, joten harhauduin miettimään tanssiopettajan työtä kuunneltuani AMK:ssakin työskentelevän swing-opettajamme nopeaa reakointia tanssikuvioiden laskentaan, kun loimme esitysryhmässämme uutta koreografiaa. Kasin kertotaulua, jako-, summa-, ja vähennyslaskua parhaimmillaan!

En usko monenkaan tanssiopeksi opiskelevaan ryhtyvän ajattelemaan tulevaa työtään matematiikan käytännön sovellustyönä :) 

Tämmöisin matemaattisin ajatuksin tähän viikkoon. Oletteko muutkin kanssaopeopiskelijat havahtuneet miettimään näiden opeopintojen vaikutuksesta yllättävissä tilanteissa opetukseen liittyviä juttuja? 

APE6: Kuinka aktivoin opiskelijoita ammatillisena opettajana?

Eilen meillä oli jo neljäs APE-sessio verkossa. Hurjaa! Hommat selkeästi alkaa luistaa istunnoissa vaikka itselläni tietty oli just eilen kirjautumisongelmia aluksi, kun kiidin töistä kotiin kesken päivän auki olevan läppärin kanssa, joka ei tajunnut sitten ilman koneen uudelleen käynnistystä vaihtaa verkkoa. No joka kertaa oppii uutta ja tietää varautua näihin.

Tämän kertaisen opetuksen aiheena oli aktivointi, jota varten jokainen ryhmä oli suorittanut opettajahaastatteluja materiaalien keräämiseksi. Tehtävää ei oltu rajattu tarkasti, joten kaikki ryhmät olivat sitten toteuttaneet vähän omalla tapaansa. Esimerkiksi osa ryhmistä oli antanut opettajille mahdollisuuden vastata nimettömänä, osa ryhmistä oli tehnyt ihan kasvokkain haastatteluja ja osa sähköpostihaastatteluja. Myös haastateltujen määrät, opetettavat aineet ja koulutuksen taso vaihtelivat hyvin.

Aikataulu oli vähän erilainen tällä kertaa, kun aloitettiin jo 10 yli pienryhmissä ja kukaan ryhmistä ei ollut palautevuorossa. Taas oli meidän keltaisten vuoro aloittaa, joka kyllä sopi minulle, vaikkakin tämä aiheutti sen että aikaa jäi vain 15min, kun siirtymiseen ja alkusäätöön meni se 5min. Tästäkin ehkä oppina se, että kun aikatauluttaa itse tulevaisuudessa tälläisiä ac-istuntoja joissa siirrytään tilasta toiseen, että varaa siihen aina 5minuuttia aikaa.

Olimme ryhmämme kanssa päätyneet hoitoalaan, kun siihen löytyi eniten suoria kontakteja teemaryhmämme henkilöiltä. Itselleni tämä oli todella virkistävä kokemus, kun pääsi huomaamaan kuinka erilaista opiskelu ja opetus on tuollaisella käytäntöön vahvasti painottuvalla alalla verrattuna yliopisto-opetukseen teknillisellä alalla. Teknillisen alan aktivointikeinot on laskettavissa yhden käden sormin; luento, tentti, numeroarvosana ja ryhmätyö. Niin ja ovatko nämä yksikään oikeasti aktivointikeinoja?

Hoitoalalla käytetään siis hurja määrä erilaisia aktivointikeinoja, joita vaihdellaan aktiivisesti huomioiden esimerkiksi opiskelijoiden lähtötaso, opiskelun suuntautuminen ja motivaatio. Aktivointikeinoja joita meidän haastattelussa nousi esille olivat; kädentaitoharjoitukset, simulaatiot, Flinga: virtuaalinen fläbbitaulu, tehtävien purkumenetelmät (runot, laulut, näytelmät, tietokilpailut, pelit), kuvien piirto, kuvien näyttäminen, rastityöskentely, suorat kysymykset, learning cafe, käsitekartat, pienryhmien porina&paritehtävät, ennakoivalähestymistapa (etäluennot, ennakkotehtävät), haastattelujen kuunteleminen, videon katsominen ja äänestykset massaluennoilla.

Tämän listan aktivointikeinot nousivat monien muidenkin ryhmien esityksissä esille, joten ne ovat myös hyvin paljon käytössä myös muilla aloilla, kuten vihreän ryhmän haastattelemalla ravintola-alalla.

Olimme valinneet opetusmetodiksemme tähän sessioon opetuskeskustelun, joten valmistelimme materiaaleihimme parikin tehtävää, joiden pohjalta päästiin vähän keskustelemaan aiheesta. Ensimmäistä keskustelua varten osallistujia pyydettiin vastaamaan ac:ssä poll-kyselyyn siitä mitkä noista edellämainituista menetelmistä olivat käytössä myös heidän alallaan ja aika laajasti ne olivatkin, toki osa paljon suosituimpina, kuten paritehtävät ja käsitekartat.

Toinen meidän aktivointitehtävä suoritettiin ac:n whiteboardissa, johon olimme luoneet jokaiselle värille oman alueen ja ryhmäläiset pääsivät vastaamaan kysymykseen: "mitä aktivointi vaatii opettajalta?" Ryhmämme henkilöiden vastaukset olivat hyvin samankaltaisia kuin mitä meidän haastattelemilta opettajilta tähän asiaan nousi vastauksia eli jatkuvaa läsnäoloa, ryhmän toiminnan analysointia, tarpeen mukaan puuttumista, asian osaamista, aikataulun hallintaa, joustavuutta, reagointikykyä ja INNOSTUNEISUUTTA!

Muiden ryhmien tuotokset olivat hyvin samankaltaisia sisällöltään vaikkakin toki eroavaisuuksia löytyi erityisesti esitystavassa. Itselleni erityisesti jäi mieleen ekskursioiden käyttö ryhmäyttävänä menetelmänä, opiskelijoiden kanssa yhdessä suunnitellut opintokokonaisuudet ja ammattiALIAS. Tämä viimeinen oli minulle erityisen mielenen ajatus, jota voisi tulevaisuudessa yrittää käyttää omissa opetuksissaan. Toki sen materiaalien/pelin luominen vaatii eka kerralla työtä, mutta sitten sitä voi helposti toistaa moneen kertaan. Lisäksi punaiset olivat kyselyssään huomioineet erityisryhmät ja sieltä korostui erityisesti maahanmuuttajien opettaminen.

Vihreiden sessiosta jäi mieleen taas google-kyselyn hyödyntäminen ja tällä kertaa poimin jopa kyselyn tuloslinkin talteen, jotta siihen voi palata myöhemmin. Kysymyksessä oli siis meidän ryhmäläisten arvio siitä, mitkä aktivointimenetelmät sopivat ravintola-alan opiskelijoille. https://docs.google.com/forms/d/1vk05uKXKbE6_41AjmoZmya6b8bmBilBLM-U7CM97AP8/viewanalytics?usp=form_confirm

Lilat sitten opetussession lopuksi jäivät parhaiten mieleen omalla kokonaisuudellaan, missä he olivat valinneet opetusmenetelmäkseen roolipelin. Oli oikein hauska tapa sukeltaa Ursula Uusiopen, Unto Urautuneen ja Ville kaikkien kaverin maailmaan Marjukan vetäessä roolipeliä hienosti kysymysten avulla eteenpäin. Kaikki heittäytyivät rooleihin hienosti ja keskustelua kysymysten äärellä olisi varmasti riittänyt enemmänkin. Loistavaa työtä Lilat!

Loppusessiosta, jonka Maarit veti jäi erityisesti mieleen powerpoint dioihin liitetty muistisääntö, jota pääsin jo tänään hyödyntämään töissäni.
10-20-30
10 viittaa diamäärään, joka saisi olla maksimissaan käytössä kun aikaa on 20minuuttia ja kalvoissa tulisi käyttää fonttikokoa 30.

Kun nuo luvut laskee yhteen saa luvun 60, jonka perään liisäämällä pienen s kirjaimen saa muistisäännön sille kuinka kauan on yhden kalvon esittämiseen aikaa, koska ihmisille tulee jättää jonkin verran aikaa myös kalvon silmäilyyn ennen kuin aloittaa opettamisen. Silmäilyajaksi voi mielessään määritellä sen, kun kerkeää laskea 1 (piste) 2 (piste) 3 (piste).

Muistisääntö jatkui siten, että kun ottaa pelkän 6 käyttöön niin siitä muistaa että yhdessä kalvossa saa olla maksimissaan 6 riviä tekstiä ja yhdellä rivillä maksimissaan 6 sanaa käytössä. Lisäksi numero 6 tarkoittaa sitä, että 60minuutin oppitunnilla tulisi olla 6 mikrotaukoa tai siis 10minuutin välein aihepiirin tulisi vaihtua joksikin toiseksi ettei keskittyminen herpaantuisi.

Lisäksi Maarit muistutti kuvien käytössä sanoin: "Sielu ei ajattele koskaan ilman kuvaa". Kiitoksia Maaritille tästä muistisäännöstä!

Kiitos, että on kiire!

Törmäsin kuun alussa Helsingin sanomissa aivan huippuun Roosa Murron artikkeliin, jonka päätin jo silloin jakaa teidän kanssa yhtenä viikon oivalluksista, joita olen tänne lupailut tuottaa säännöllisesti, mutta KIIRE - tuo mystinen juttu on viivästyttänyt tätä blogi-kirjoitusta 27 päivää. ;)

Artikkelissa paneudutaan siihen, kuinka suurin osa meistä haaveilee kiireettömämmästä elämästä, jolloin olisimme onnellisempia, mutta todellisuudessa niin ei liian vapaan ajan kanssa käykkään.

Huomaan tämän kiirettömyyden tuoman tylsistymisen, passivoitumisen, epäsosiaalisuuden ja huonon olon joka päivä töissäni, kun työttömien superammattilaisten kanssa etsimme heille tulevaa uraa. Liika vapaa-aika tekee meistä paljon nopeammin onnettomia kuin sopiva määrä mielekäitä elämää eteenpäin vieviä asioita.

Artikkelissa lainataan Eija Partasta ja itsekkin tykkäsin hänen ajatuksestaan niin paljon, että haluan nostaa sen tähän; "Ihminen ei väsy elämään, vaan siihen, ettei elä." Murto sanoo, että meidän tulisi olla tyytyväisiä, jos voimme kaatua illalla sänkyyn uupuneena ja edes hieman onnellisena. Tämä tulee itsekkin pitää mielessä, kun tarpoo näitä ruuhkavuosia eli työ, lapsi, harrastukset ja vielä nää opeopinnot niin ja se JOULUKIN on tulossa :)

Lue artikkeli täältä: http://www.hs.fi/elama/a1305880138742

Kiireellistä viikkoa toivottaen! Nautitaan siis niistä kaikista pienistä hetkistä, kun esimerkiksi huomaamme nauttivamme leivinuunin tuomasta valosta ja lämmöstä vaikka samalla tekisimmekin työ-, koti- tai kouluhommia.

Täydellistä opetusmenetelmää metsästämässä

Syyslomailut alkaa täälläkin bloghiljaisuudessa olla ohi ja on aika lähtä kattelemaan mitä kaikkea tulisikaan olla tehtynä ennen seuraavaa viikkoa, joka tuo tullessaan lisää hommia. Se, että täällä blogissa ei ole paljon tapahtunut ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko opeopinnot olisivat olleet lomilla. Olemme keltaisten kanssa valmistelleet eAPE6:sta koko syysloma viikon :)

Katsoin juuri läpi Täydellinen opetusmenetelmä -opetusvideon, jonka opena toimikin oma tuutorimme Maarit. http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/opiskelijalle/opetusvideot/?video=10

Videosta päällimäisenä jäi mieleen jo alussa tullut oppi, joka oli kaivettu historiasta eli Comeniuksen ajasta, jossa hyvän opetusmenetelmän yksi merkittävä tekijä olisi mielyttävyys niin opettajalle kuin opiskelijalle.

Alussa myös nostettiin esille oppimispyramidi, josta poimittiin niin se paras tapa eli itse opettaminen kuin myös heikoin tapa eli pelkkä luento. Oppimispyramidista kuitenkin muistutettiin, että se ei perustu empiriiseen tutkimukseen vaan on pelkkä malli ja hypoteesi. Tieteessä oppimispyramidissa esiintyviä opetusmenetelmiä ei ole voitu laittaa järjestykseen sen kompleksisuuden vuoksi.

Oppimispyramidi ajatuksen jälkeen lähdettiin sukeltamaan opetuksen strategiaan eli Mastery learningiin, jonka painotus on ymmärrykseen ja osaamiseen pohjautuvassa eteneminen. Opittava asia on jaettu loogisiin osaalueisiin, opiskelijoille tehdään tarkka lähtötason arviointi ja tämän vuoksi eteneminen voi olla henkilökohtaista. Tälläinen opetus voi sisältää mitä tahansa opetustapoja.

Maarit oli antanut tehtäväksi myös listata hyvän opetusmenelmän piirteitä, joita tuli kyllä aimo annos. Nostin tähän muutamia itselleni kolahtaneita ajatuksia. Opetusmenetelmä on opettajan työkalu, jolla ohjaa ja auttaa opiskelijan oppimista. Se tuottaa opiskelijalle lisäarvoa, jota yksin opiskeltaessa jäisi vaille. Hyvä opetusmenetelmä voi nopeuttaa oppimista. Sen avulla voi erottaa oleellisen epäolennaisesta ja auttaa vaikeissa paikoissa ymmärtää oikein. Opetusmenetelmä voi toimia myös opiskelijan oppimisen laadun mittarina eli onko asia opittu oikein vain ei. Opettajalle se mahdollistaa myös paremman arviointiavun. Opetuksen alussa se auttaa opiskelijan lähtötason selvittämisessä ja mahdollistaa opiskelijoille mahdollisimman intensiivisiä oppimistekoja huomioiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden.

Täydellisen opetusmenetelmän oppimista siis harjoitellaan aina kun itse opetetaan tai ollaan oppijoina. Opetusta suunnitteltaessa tulisi olla enemmän opettajayhteistyötä ja kokemusten jakoa, jotta parannettaisiin kaikkien opetuksen tasoa. Täydellisen opetusmenetelmän etsiminen ja oppiminen on siis elämänmittainen polku eikä ikinä ole valmis.



 

eAPE5: Miten monipuolistan opetustani ammatillisena opettajana?

Viime keskiviikkona meillä oli varmasti yksi itselle mielenkiintoisimmista ja varmasti myös tärkeimmistä aiheista tähän mennessä eli opetuksen monipuolistaminen. Kaiken takana on ajatus kuinka ihminen saadaan motivoitumaan oppimiseen ja kuinka opiskelija oppii parhaiten?

Aloitettiin vihreän ryhmän kanssa opetusmenetelmien luokittelusta. He olivat ottaneet kivan tavan käydä asiat läpi yhdellä kalvolla, jossa opetusmenetelmät oli luokiteltu opettajalähtöisiin, oppijakeskeisiin, sisältökeskeisiin ja vuorovaikuttaviin. Lyhyen alustuksen jälkeen jatkoimme heidän valitsemallaan opetusmetodilla eli tekemällä oppimisella kohti erilaisia tehtäviä. Ensimmäinen tehtävä oli vastata mitä noista luokitteluista tuntui eniten omalta. Vastaaminen tehtiin google-kyselyssä, joka antoi mahdollisuuden katsoa myös samaan aikaan muissa ryhmissä vastaavien mielipiteitä. Tämä oli minusta todella hyvä idea käyttää google-kysyä noin interaktiivisesti hyväksi.

Toisessakin vihreiden tehtävissä käytettiin googlen työkaluja hyväksi, kun siirsimme erilaisia oppimismenetelmiä tiettyjen otsikoiden alle. Googlen drive toimi tässäkin hyvin ja osallisti meitä oppijoita hienosti. Lopuksi Marja veti vielä keskustelua miksi teimme luokittelut niin kuin teimme. Minusta tämä vihreiden osuus oli oikein onnistunut kokonaisuus.

Seuraavaksi oli vuorossa lilojen ryhmä, jonka aiheena miten eri opetusmenetelmillä voidaan monipuolistaa oppimista. Heidän ryhmässä oli päädytty käyttämään kyselevää oppimista ja saimmekin luentosetin välissä ja lopuksi pari kysymystä, joihin vastailimme AC:n tsättikentissä.
Kysymyksinä olivat:
Mitä lähtökohtia tulee ottaa huomioon opetusmenetelmää valittaessa?
Mitä oppimista tukevia menetelmiä/tapoja olet käyttänyt opetuksessa?

Keskustelujen jälkeen Ari pyysi meitä vielä tutustumaan facilitointiasioihin niin webistä http://www.iaf-methods.org/ kuin Yki Nummen Fasilitaattoreiden käsikirja kautta. Olenkin tuon kirjan lukenut jo useampi vuosi sitten ja kokenut sen erityisen hyväksi oppaaksi erilaisina ryhmäytymismenetelmineen.

Tässä lilojen osioissa olisi voitu paremmin käyttää hyväksi valittua menetelmää eli kyselevää oppimmista. Se ei siis minusta olisi välttämättä tarvinnut noin pitkää alustusta vaan oppiminen olisi voinut tapahtua johdattelevien kysymysten avulla ja laittaa meitä opiskelijoita vähän enemmän tiukille kyselemällä oikein kunnolla.

Hyvin valmistautuneena opettemaan

Oman vuoroni tultua lähdin toteuttamaan opetustamme, kuten olimme suunnitelleet. Aiheena meillä oli opetuksen perusperiaatteet johon olimme opetusmenetelmäksi valinneet Lumipallo eli kumuloituvan oppimisen-menetelmän ja porinaryhmän.

Lyhyen intron jälkeen olimme tehneet AC:ssa 3 erilaista tehtävää, joihin kaikki osallistujat pääsivät tekemään omaansa ihan yksin. Tehtävät liittyivät opiskelijoiden aktivointiin, virikkeellisyyteen ja arviointiin, jotka ovat opetuksen perusperiaatteita.  Jokaisen oman tehtävän jälkeen siirryimme lyhyeen yhteenvetoon jokaisen oman tehtävän tuloksista keskustellen.

On kylä pakko tunnustaa, että punaisen teemaryhmän opetus, jossa iheena oli esitellä kaksi ammatillisessa opetuksessa käytettyä verkko-opetusmenetelmää hyväksi meni itsellä tällä kertaa vähän ohi, kun jäin pureskelemaan omaa suoritustani. Olin toki suorittanut heidän antaman mielenkiintoisen esitehtävän ja osallistuin keskusteluun ja tehtäviin joita punaiset olivat suunnitelleet.

Päällimmäisenä kuitenkin mielessä pyöri epäonnistumisen tunne omasta opetuksesta. Koin, että koko ajan oli liian kova kiireen tuntu ja en oikein päässyt samalla tavalla asioiden päälle, kuten aikaisemmin olen päässyt. Sen minkä opin oli, että minulle sopii parhaiten, kun valmistelee alkuun vain yhen/kahden kalvon verran asiaa ja saa niihin kunnolla syventyä esimerkein. Nyt suuren kalvomäärän takia tuli sellainen selausfiilis, jotta aika riittäisi kaikkeen.

Meidän aktivointitehtävät olivat kivoja ja varmasti näyttivät kaikille taas uuden puolen, kuinka AC:ta pystyy hyödyntämään. Parasta noissa breakout ryhmissä oli, että pystyin seuraamaan pää näkymästä kaikkien suositusta sitä mukaan kun he lähtivät vastauksiaan kirjoittelemaan.

Nyt miltei viikon päästä tämä pettymyksen tunne on vaihtunut jo oppimisen tunteeseen ja siihen että nyt tietää mitkä tavat itselle toimii ja tulee niiden mukaan toteuttaa opetustaan.

Oppia ikä kaikki!

Tulkin käyttökokemus

Huh - selvisin!

Pääsin just tuosta Terhon paikalta pois. Kyseessä oli siis työpaikkani esittely ja prosessikuvaus hyvin arvovaltaiselleruotsinkieliselle yleisölle ja kun tuo toinen kotimainen ei taivu niin paikalla oli tulkki.

Mulle tää oli iha uus kouluttamiskokemus ja hyvin opettavainen, kun ei pystynyt paljon omassa puheessa rönsyilemään. Ajatusten kasassa pysyminen ja ajanhallinta saivat ihan uuden merkityksen, kun tuli koko ajan miettiä kuinka tulkki pysyisi perässä :)

Tosi hyvä mieli jäi ja yleisö jopa kysyi kyssäreitä ja niistäki selvittiin tulkin avulla :) jee! Kokeilkaas jos vaan pääsette tälläiseen tilanteeseen vai onko jollain jo kokemusta vastaavasta?

Portfoliopysäkki: Oppimiskäsityskirjoitelmista

Tänään meillä oli oppimiskäsityskirjoitelmien läpikäyntipäivä. Kävimme ne läpi jo tutussa sakissa, joissa viime viikolla opetimme. Kävimme kaikki omat kirjoitelmamme nopeasti läpi ja saimme niistä vertaispalautetta yhdeltä opiskelijalta.

Oli todella mielenkiintoista huomata kuinka näiden perusteella eri persoonat näkyivät läpi. Osa keskittyi vahvasti teorioihin varsinkin omaani verrattuna, joka oli vahvasti ajatuksen juoksua ja käytännönläheistä porinaa. Sen minkä myös oppi, että porukassamme oli kontruktiivisesti oppijoita kuin humaanimman oppimisen kannattajia.

Kaikkien esimerkit painottuivat vahvasti omaan alaan ja siihen työhön mitä kaikki ihmiset tekevät. Minua erityisesti säväytti minun vertaispalautteen kohteena ollut Nina, jonka oppimiskäsityrkirjoitelma oli toteutettu ammattiopettajamaisella analyysilla. Hän pystyi esittämään hienosti, kuinka hallitsi oppimisen teorioita syvällisellä tasolla. Hänen esimerkit havainnollisivat hyvin osaamista opettamisesta ja sen kehittämisestä. Kehityskohteina nostin omien oppimismieltymysten hienoisen puutteen, josta Nina oli huomannut itsekkin keskittyvänsä vahvasti muiden oppimiseen oman oppimisen sijasta. Lisäksi uusien ideoiden ja kenties vertailu toiselle alalle olisi vieläkin syventänyt tätä jo todella laajaa osaamista osoittavaa oppimiskäsityskirjoitelmaa.

Kaikkinensa oli todella hyvä kuulla muiden näkymyksiä ja huomata kuinka oltiin myös hyvin samaa mieltä monista asioista vaikkakin ryhmäläistemme alat ovatkin hyvin erilaiset. Tälläisen pikapalauttein seuraavaa oppimistehtävää kohti :)

-         

Opetusmateriaalit tallessa?

Opetuksen jatkuvasti digitalisoituessa ja materiaalien ollessa sähköisiä tulisi aina välillä miettiä, että mitä tapahtuisi jos tietokoneesi kovalevy hajoaa?

No ei hätää. On olemassa monta helppoa tapaa varmuuskopioida materiaaleja ja tehdä siitä jopa hyvin automaattista, jos ei omaan muistiin luota. Tässä muutama vinkki, joista on ehkä ihan hyvä valita jopa useampikin tapa varmistaaksesi hyvät yöunet.

1. USB-portilla toimivien ulkoisten kiintolevyjen hinnat ovat pudonneet jo edullisiksi, joten kipinkapin kauppaan. 

2. Dropbox, ilmainen tiettyyn rajaan saakka. Erityisen suositeltavaa liikkuvalle opelle. Opetusmateriaalisi on aina mukana vaikka läppäri jäisikin kotiin! https://www.dropbox.com/m

3. Crashplan, 3€/kk, rajaton tila, johon tietokoneesi sisällön saa automaattisesti varmuuskopioitua tietyin aika välein automaattisesti. http://www.code42.com/crashplan/ 

Tässä pikavinkit joilla pääsee alkuun! 

APE4: Miten ohjaan oppimista ammatillisena opettajana?

Lähden taas puhtaasi sukeltamaan tähän aiheeseen virikekysymysten kautta, joihin keräilin muistiinpanoja samalla, kun kuuntelin viime keskiviikkona opetusta.

1.Mitä on oppiminen?

Ensimmäisessä hyvin laajassa kysymyksessä tuli paljon asioita myös muihin kysymyksiin, joita en enää kertaa niinkään niiden kysymysten alla.

Elinikäistä oppimista, jossa vaatimuksena on jatkuva kehittyminen. Oppimiseen on todella monenlaisia eri tapoja esimerkiksi visuaalinen. Motivaation vaikutusta oppimiseen korostettiin ja ei varmasti suotta. Se vaikuttaa suoraan oppimisen laatuun. Oppimisessa korostuu huonot kokemukset opettajista tai voi heijastua aikuisiälläkin vielä huono koulumenestys.

Samoja teorioita käsiteltiin, jotka olivat minulle tuttuja jo kasvatustieteen perusopinnoista. 

- Oppimisen eri tasot

- Yleismaallinen: tiedon siirto opettajalta oppilaalle, ajatuksena, että on hyviä tai huonoja oppilaita ja oppimismenestys oppilaan harteilla

- Yksi oliopettajan taitoihin keskittyvä (erityisesti opetusmenetelmiin). Tässä kuitenkin unohetaan opetuksen tarpeet.

- Kolmas esittelyistä oli kenties se ideaasin, eli räätälöinti oppilaiden tason/taidon mukaan, i

Oppimiseen nostettiin esille myös sosiokulttuurinen näkökanta eli ihmisen biologiset&fysiologiset ominaisuudet eivät ole muuttuneet ja edelleen opimme paljon esimerkin kautta (lapsuudesta, kouluun ja töihin).

Oppimisen kulttuurinen ilmapiirikin nousi esille, kun mainittiin, että länsimaissa jaotellan lahjakkaat lapset /oppimisvaikeuksista kärsivät, mutta esimerkiksi Japanilaisten mielestä lahjakkuuteen liittyy enemmänkin tekijöinä ympäristö, opettajat ja perhe eli tässä kulttuurissa opitaan vuorovaikutuksen kautta. 

Oppimisen laatuaspekti tuli monessakin kohtaa esille, mutta pääsääntöisesti se voidaan karkeasti jakaa kahtia syväsuuntautuneeseen (monipuolista, laajaa, nautinnollista) ja pintasuuntautuneeseen (ulkoapänttäys) oppimiseen. 

Hyvä opettaja pyrkii saamaan opiskelijat oppimaan syvästi ja käyttää monipuolisia menetelmiä, kuten esimerkiksi ongelmalähtöinen oppiminen (ongelma) ja case-oppiminen (käytönnön esimerkki)

hiljainen tieto

Aktivointitehtäväksi oli valittu keskustelun pohjaksi mietintä omasta elämästä elinegatiivinen muisto oppimisesta. Sitä mietittiin muutama minuttti ja jaettiin omat kokemukset. 

2. Millaisia oppimisnäkemyksiä on?

Meidän tiimin homma oli suunniteltu niin, että laitettiin koko 20minuutin ohjestamasta aikataulu esille ja kerrottiin kuinka ajattelimme tilaisuuden vetää läpi. Tällä ajattelimme varmistaa sen, että kuulijat ovat selvillä mitä tapahtuu. Kaikki olivatkin saaneet ennakkotehtäväksi tutustua materiaaliimme ja valmistautua väittelyyn, joten  opetussessiomme alkoi hyvin lyhyellä oppimisnäkemysten esittelyllä, jossa käytiin 6 eri teoriaa läpi: 

- Behavioristinen;  opettaja siirtää tiedot ja taidot muuttumattomina oppilaalle. Korostuu ulkoa opettelu ja muistaminen

- Humanistinen; opettajan rooli ohjaus ja tukeminen, korostaa kokemuksellista oppimista ja  uskoo oppilaan itseohjautuvuuteen, käytetään erityisesti aikuiskasvatuksessa

- Kontruktivistinen; oppimista ohjaa kriteerit ja tavoitteet, mutta opiskelija päättää kuinka ne saavuttaa, käytetään esim erikoisammattitutkinnoissa, joissa entisen tiedon/osaamisen päälle opiskellaan uutta

- Situationaalinen; korostuu tilannesidonnaisuus, esim matematiikan prosenttilaskujen opiskelua alennusmyynneissä, kehittyy ongelmanratkaisutaidot

- Kognitiivinen; keskiössä mestari-oppipoikamalli, hiljaisen tiedon siirron varmistaminen, oppimisen toiminnallisuus, konstruktiivinenmalli pohjautuu tähän

- Kokemuksellinen; vahvasti samantyyppinen kuin humanistinen, oppijan omien komusten ja itsetunnon kasvua, oppiminen jatkuvan luomisen prosessi

Väittelyn vedimme siten, että otimme aina yhden väitteen kerralla esille.
Itse kerkesin käydä 3/4 valmistellusta väitteestä. Opettajan sana on laki!, Oppilaan itseohjautuvuuteen ei voi luottaa! ja Parhaiten oppilaan taidot saadaan selville tenteillä!

Näin oli kuulema muissakin ryhmissä keretty ja keskustelu oli vaihdellut hyvin aktiivisesta vähän enemmän aktivointia tarvitsevaan väittelyyn. Meijän tiimissä homma toimi todella hienosti ja kaikki pysyivät omissa puolustusnäkemyksissään.

Väittelyiden jälkeen oli palautteen vuoro ja Marja antoi minulle yllättävänkin hyvää palautetta. Hän oli yllättänyt, että onnistuin olemaan rauhallinen enkä ylitsepursuava, jota hän oli vähän pelännyt :) Oli todella kiva kuulla, että homma onnistui ja itsellenikin jäi ihan JEE!-fiilikset. Tästä on hyvä jatkaa vaikkakin olisi pitänyt tajuta pyytää jotain rakentavaapalautetta, kun sitä en oikein saanut :)  

3. Miten oppimista ohjataan?

Opetussessio aloitettiin määrittelemällä mitä on oppimisen ohjaus ja missä tilanteissa sitä eniten tarvitaan. Oppimisen ohjaus on siis vuorovaikutteista dialogia opintojen alkuvaiheessa, jossa ohjaaja ei anna suoria ratkaisuja. 

Millainen on hyvä ohjaaja: taitava vuorovaikutusosaaja, osaamisessa korostuu ilmaisutaidot, empatiataidot ja hyvä itsetuntemus 

Aktivointikeinona ryhmä käytti kyselypollia oppimisen ohjauksen menetelmistä, joista valittiin jokainen keinoja, joita sitten tuli muun muassa: tutorointi, hopsohjaustapaamiset, opintoryhmät, oppiaineeseen liittyvä oppiminen, käytäväkeskustelut 

tässä opetussessiossa käytettiin paljon eri aktivointimentelmiä, joka oli todella mielenkiintoista. Menetelmiä muun muassa käytiin läpi konkreettisin esimerkein, joissa meidän tuli valita oltiinko samaa vai eri mieltä.  

Loppuun oli vielä tehty kaiken yhteen keräävä Animoto video. Kivaa, että muutkin ovat rohkeasti lähteneet kokeilmaan tuon tekemistä!

4. Mikä merkitys oppimisstrategioilla on oppimisen ohjaamisessa?

Tämä tilaisuus aloitettiin nettitestillä, jonka tuloksetkin kopioin osaksi tätä raporttia. Minusta se oli hyvä tapa päästä suoraan asiaan. 

Nettitesti

http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/testit/index.php?testi=opst

Tulos

Vastaustesi perusteella profiiliksesi valittiin "syväsuuntautunut oppija". Tähän asti kyselyyn vastanneista naisista 1% ja miehistä 1% kuuluu tähän luokkaan. Alle 30 vuotiaista vastaajista 1%, 31-50 vuotiaista vastaajista 2%, ja yli 50 vuotiaista vastaajista 2% kuuluu tähän luokkaan. Suosituin luokka kaikkien vastaajien keskuudessa on "".

Yleinen opiskeluasenne

Olet vastaustesi perusteella opinnoissasi menestymiseen pyrkivä opiskelija. Sovellat tarpeen mukaan määrällisiä ja laadullisia opiskelutapoja riippuen siitä, mikä on kussakin tilanteessa menestymisen kannalta edullisinta.

Lähestymistapa uuden asian opiskeluun

Kokonaiskuvan muodostaminen uudesta, aluksi monimutkaiselta näyttävästä asiasta, ei tuota sinulle vaikeuksia. Käsityksesi tiedon ja oppimisen luonteesta on laadullinen, lähestymistapasi uuden tiedon omaksumiseen on syväsuuntautunut. Ratkaistessasi ongelmaa pyrit ensin muodostamaan kokonaiskäsityksen ilmiöstä, ja vasta sen jälkeen etsit tilanteeseen soveltuvan ratkaisumallin.

Oppimisvalmiudet

Suhtaudut opinnoissa esiintulevaan uuteen tietoon kriittisesti ja etsit perusteluja esitetyille asioille.

Pinta
Opinnoissa on keskeisenä tavoitteena saada kurssit suoritetuiksi. Usein tavoitteena on optimoida tehdyn työmäärän ja arvosanan suhde.
Syvä
Opintoja suoritetaan mielenkiinnosta opiskeltavaa aihetta kohtaan. Paras palkinto kurssista voi hyvän arvosanan sijaan olla mielenkiintoinen ja haastava, uutta tietoa tarjoava opiskeluprosessi.
Serialisti
Opiskelija haluaa lähestyä opittavaa asiaa lineaarisesti, tutustuen uuteen asiaan askel kerrallaan. Hän haluaa ennen kokonaiskuvan muodostamista syventyä mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, usein aiemman tietämyksensä ohjaamana.
Holisti
Opiskelija haluaa lähestyä uutta opiskeltavaa asiaa kokonaisuuden kannalta, "ylhäältä alaspäin". Opiskelija luo ensin itselleen kokonaiskuvan uudesta asiasta, ja aloittaa vasta sen jälkeen järjestelmällisemmän tutustumisen.

Tässä opetussessiossa käytiin läpi erilaisia oppimisstrategioita: 

- käsitekartta (kaavio)
- kriittinen ajattelu (arvioi omaa luettua, kuultua ja nähtyä, miten me suhtaudutaan siihen)
- muistiinpanojen tekeminen (tätä on kahdenlaista pintasuuntautunut opiskelija kopio opettajan muistiinpanoja ja syväsuuntautunut kirjaa omia oivalluksia ja ajatusmalleja)
- muististrategiat ( konsukiepre,KKK (kylmä koho kompressi)
- visuaalinen mielikuva (pitkästä luettelosta)

Millaisia oppimisstrategioita olet käyttänyt? Oli kysymys johon kaikki vastasi. Minunvastauksessa korostui Mindmap ja asioiden ylöskirjoittaminen. Tein paljon yliopistoaikana kalvoista tiivistelmiä yhdelle A4:lle. Se auttoi muistamista, kun sai kirjoittaa asioita uudelleen ylös. 

Jokainen oppiminen on yksilö. Oppiminen vaaatii aikaa ja motivaatiota. Jokainen oppimistilanne on oppijalle ainutlaatuinen. 

Lopussa puhuttiin yhteisesti sitä kuinka kaikkien ryhmien tulee katsoa myös muiden kysymyksiä etteivät hypi toisten varpaille ja vie toisilta sanoja suusta. Siinä se ehkä tiivistämisen peli piileekin, että ottaa opetettavakseen vain omat asiat. 

PALAUTE:
Mielestäni meidän sessio kokonaisuudessan meni mukavasti vaikkakin lopussa keskusteltiin yhteisesti siitä kuinka aikatauluista tulisi vieläkin tiukemmin pitää kiinni ja osata tiivistää asioita entistä enemmän. 

Perusopettaja?

Pikapostaus kesken Taivas ja Helvetti -tilaisuudesta Finnkinolta. Lisätietoja kirjoista ja yrittyjyysprojektista http://www.taivasjahelvetti.fi/

Perusyrittäjänä nähdään punakkana-tanakkana-viiskymppisenä miehenä niin tuli mieleen, että onko myös olemassa perusopettaja?

Topakka-nopsakka-nelikymppinen nainen? 

Pitäisikö tuota kuvaa pyrkiä muuttamaan samalla tavoin kuin nyt tehdään yrittäjyyden mielikuvalle. Start-uphan on hieno sana joka on tuotu uuden "perusyrittäjän" tilalle.

Pitäisikö opettajienkin olla vähän enemmän yritteliäämpiä, jossa siis rikotaan normaalit rajat itsessämme ja ympärillämme ja uskotaan isompaan ja parempaan tulevaan?

Yrittäjyydessä ei ole kyse ylimaallisessa ideassa vaan rohkeudessa toteuttaa se. Olisiko uudenlaisessa opettamisessa myös kyse rohkeudessa toteuttaa uutta? 

Tilaisuudessa juuri kuullaan näiden huikeiden yrittäjien tarinaa, jota nyt keskityn kuulemaan, jotta voin niin oppia taas uutta! Ehkäpä hoksaan taas jotain opejuttuihin liittyviä juttuja :)

Robota = Pakko työ!

Otsikossa opetetaan Tsekin kieltä, jonka nappasin viime viikolla työpaikallani vierailleen robottojavalmistavan yrityksen Probotin esityskalvoista.

No tuollekin opille tuli käyttöä, kun eilen ollessani työnpuolesta MegaMatchmaking -rekrytointimessuilla mietin työn pakollisuutta tai millainen pakkotilanne monella tällä hetkellä työttömänä olevalla on hankkia työtä. 

Yksi päivän luennoista kävi läpi työnhakijabrändäystä/työnhakukampanjoita eli millaisia uusia työkaluja työnhaussa voi ja kannattaa käyttää. Samalla mietin opetushenkilöstön rekrytointia ja sitä käytetäänkö siellä jo erottautumistekijöinä näitä uusia tapoja?

Oman elämän esimerkkeinä Satu Olkinuora ja Ville Näyhä. Haastattelijana Antti Haapalainen.

Puhujiksi oli pyydetty kaksi tälläisen uudenlaisen työnhakukampanjan jo menestyksekkääsi toteuttanutta henkilöä Satu Olkinuora (http://satuolkinuora.wordpress.com/) ja Ville Näyhä (http://nayha.com/ville/), joiden molempien tapana oli ollut toteuttaa itselleen webbisivut, jotka toimivat sitten hakuilmoituksena. Olkinuora oli vahvasti yhdistänyt tähän sosiaalisen median, mutta Näyhä oli keskittynyt täsmä iskuihin suoraan yrityksiin, joihin halusi rekrytoitua. Molemmille tämä tapa hakea töitä tuotti positiivisen tuloksen, jota perinteinen tapa ei ollut tuottanut.

Näiden tapojen lisäksi olen ollut seuraamassa sivusta esimerkiksi video CV:eiden tekoa ja niissäkin työnhaku on selkeästi tehostunut tämän uuden tavan kautta. Esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=q7gN03ZG5J0 

Jää siis nähtäväksi millaisessa murroksessa myös ammatillisten opettajien työnhaku on tulevaisuudessa?

OT: Oppimiskäsityskirjoitelma

Oppimiskäsityskirjoitelman virikekysymykset olivat seuraavia: 

• Mitä mielestäsi oppiminen tarkoittaa?
• Miten mielestäsi ihminen oppii parhaiten? 
• Miten opetat omaa alaasi?
• Miten omaa alaasi oppii parhaiten?
• Miksi oppimista tapahtuu, miksi ei tapahdu?

Hauskoja nämä portfoliopysäkit, kun ne pakottaa myös kirjoittamaan ylös ajatuksia, joita kokoajan tässä opintojen edetessä tulee joka tapauksessa mieleen.

Oppiminen on melko laaja käsite ja sitähän voi käsitellä eri näkökulmista ja teorioiden kautta vähän eri tavoin. Minulle itselleni oppiminen on muutoksen tapahtumista. Koen, että oikean syvän oppimiskokemuksen jälkeen osaan toimia eri tavalla ja suhtautua asioihin laajemalla näkemyksellä. Tietojen ja taitojen lisääntyminen on toki oppimisessa keskiössä, mutta samalla vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin.

Oppimista on varmasti yhtä monen tyyppistä kuin on ihmisiäkin. Osalle toimii hyvin luentotyyppinen oppiminen, toiselle lukeminen ja kolmannelle keskustelu. Itse koen, että tekemällä oppiminen on yksi parhaita menetelmiä sisäistää asiat. Tietojen vieminen kohti aitoa kokemuksellista tilannetta auttaa syventämään oppimista. Samalla, kun pääsee vielä tekemään asioita toisten kanssa niin vuorovaikutuksen kautta oppiminen monipuolistuu ja saa uusia näkökulmia, joita ei yksin puurtamalla tulisi huomanneeksi. Pidän itse oppipoika-mestari käytänteistä ja haluaisin nähdä, että toimitapaa käytettäisiin nykyistä enemmän ihan kaikenlaisessa opiskelussa ja työssä oppimisenedistämiseen. Koulussa tällä metodilla voisi rikkoa perinteisiä luokkarajoja ja työpaikoilla osastojaottelua. Näin varmasti kehittyisimme kaikki niin vuorovaikuttajina, kuuntelijoina kuin asiantuntijoina.

Oppimiskäsityskirjoitelman kolmas kysymys sai minut miettimään kysymystä "Mikä on oma alani?". Olen koulutukseltani diplomi-insinööri, jonka informaatioverkostojen tutkinto sisälsi miltei puolet talouteen liittyviä opintoja. Työelämä on vienyt minua koko ajan enemmän kohti organisaationkehittämisaktiviteetteja sisältäen aina aimo annoksen kansainvälisyyttä, viestintää, markkinointia ja nyt erityisesti yrittäjyys- ja innovaatioasioita. Kenties ominta opettamissakkia minulle olisi aikuis- tai ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka olisivat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja start-upyrityksen organisaation- ja henkilöstöhallinnon kehittämisestä monipuolisesti. Näiden aiheiden opetus olisi mielestäni mielekkäintä toteuttaa case-opetuksena, jossa korostuisi aidot kehittämishankkeet yrityksistä tai opiskelijoiden omista organisaatioista.

Koen tälläisen case-tyyppisen opetuksen mahdollistajaksi, sen että minulla on töitteni kautta todella hyvät yhteydet yrityksiin ja olen verkottunut laajasti erityisesti jatkuvasti kehittyvälle IT-alalle. Hankin myös jatkuvasti uusia kontakteja ja tykkään verkostoitumisesta jonka näen olevan yksi parhaita tapoja pitää itseään ajantasalla päivän polttavista asioita ja aiheista. Näitä ja aitoa työelämäkokemusta voi sitten hyvin hyödyntää opettamisessa. Näenkin itseni tulevaisuudessa opettajana, joka ei tee pelkkää opettamistyötä vaan on jatkuvasti mukana myös yrityselämässä.

Oppimisen yksi tärkeimpiä tekijöitä on mielestäni opiskelijan motivaatio. Halu oppia ja tehdä muutos on ehdottomasti ykkös driveri. Oppimisinnokkuuteen voi toki vaikuttaa myös opettajan motivaatio. Opettajan tulisi olla innostunut omasta alastaan, koska innostus tarttuu. Esimerkkinä toimiminen ja itsensä likoon laittaminen tilanteessa kuin tilanteessa viestittää opetettaville positiivista sanomaa ja uskon, että opetuksen tulokset ovat paremmat. Opiskelijoiden rohkaiseminen ja tukeminen kokeilevaan oppimiseen ovat varmasti menetelmiä mitä itse tulen käyttämään ja aika näyttää tapahtuuko oppimista vai ei. Opettajan tulee toki koko ajan myös peilata omaa tapaa toimia ja pyrkiä muuttamaan sitä niin, että syntyy parempia oppimistuloksia. 

.

Elinikäisenoppimisen dilemma: Mitenköhän sitä säilyisikin aina yhtä innokkaana imemään uutta infoa kuin pesusieni vettä?

Innovointi oppimismenetelmänä?

Opetusmenetelmät ovatkin aiheena ape5-teemassa, mutta minä pohdin niitä jo viime viikolla on töissä me järjestetään säännöllisesti innovaatiosessioita. Voiko innovointi siis pitää yhtenä tehokkaana opetusmenetelmänä?

Innovaatiosessioiden ajatus on tuoda ihmiset uuden aiheen ympärille hoksaamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia kyseisestä aihealueesta. 

Viime viikolla yhteistyökumppaninamme toimi Oulun Energia, joten keskityimme vahvasti energiaan liittyviin juttuihin, kuten sähkömarkkinoiden muutokseen, sähköverkon haasteisiin ja sähköiseen liikenteeseen.

Osallistujat alustettiin aiheisiin asiantuntijoiden avustuksella, jonka jälkeen sukellettiin innovoimaan. 

Innovointia tehtiin oheiseen aikatauluun ja Oulun energian kertomiin tarpeisiin nojaten ja wautsi mitä tuloksia syntyikin. 

Poppoota oli reilut 60, joten innovointi isommallaki opetusryhmällä onnistuu mainiosti. 

Asiantuntijat kiersivät ryhmissä auttamassa ja vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin.

Mielestäni nämä innovaatiosessiot ovat mitä suuremmissa määrin ainakin ammattilaisille oikein mielekäs tapa oppia uutta ja samalla tuottaa jotain hyvinkin konkreettista! Oppia kertyy aihealuuesta mutta myös liiketoiminnansuunnittelusta!

Toivottavasti innostutte innovoimaan!

Ps: Kirjoittelin tän taas Blogger Appsilla. Kätevää!

APE3: Mitkä ovat opettajan velvollisuudet ja oikeudet?

Viime keskiviikkona meillä oli ihka ensimmäiset virtuaalisessiot. Parasta siinä omalta kohdalta oli, että tekniikka toimi kerta laakilla, kun osasi aukaista Google Chromen sijaan Explorerin. :) 

Alkukeskustelujen jälkeen päästiin asiaan ja meidän tiimi sai luvan aloittaa opetussession. 

1. Mistä löydän opettajan työtä koskevaa pätevää ja olennaista oikeudellista tietoa?

Tein tähän meijän tiimin puolesta pikku alkuteaserin Animotolla, jonka käyttöä olen halunnut monesti harjoitella. http://animoto.com/play/1nBQCU7qEj6unykH4Vzoiw 

Animoto on hyvä työkalu nopeiden videoiden tekemiseen ja sen käytöstä voisinkin lupautua tekemään ohjeistavan blogipostauksen joku päivä. 

Tähän meidän tiimin tehtävään löytyikin pääasialliset linkit jo tehtävänannosta eli www.finlex.fi, www.oph.fi, www.minedu.fi, www.oaj.fi. Finlex on oikeuministeriön ajantasaisen lainsäädännöllisen tiedon maksuton tietopankki, josta ammatilliselle opettajalle on eniten varmasti hyötyä osioista, joissa käsitellä työsopimuslakia, vuosilomalakia, tekijänoikeuslakia, lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, lakia aikuiskoulutustuesta ja lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta. 

www.oph.fi on opetushallituksen tarjoama sivusto, jossa käsitellä opetuksellisia asioita muun muassa koulutuksista, tutkinnoista ja säädöksista. www.minedu.fi on erityisen tärkeä sivusto josta löytyi kootusti opetusta koskevia lainsäädännöllisiä asioita ja niiden muutoksista. 

www.oaj.fi opettajien ammattijärjestön ylläpitämä sivusto, josta ammatillinen opettaja voi löytää tietoa opettajan kelpoisuudesta, edunvalvonnasta, opettajan ammattietiikasta ja arvoista, eläkkeestä ja kansainvälisyysasioista.

Käsittelimme asiat tarkoituksella melko nopeaa ja keskityimme aktivoivaan kuulijoita käyttäen AC:n ideakarttatyökalua hyväksi. Mielestämme meidän koulutussessio oli hyvin interaktiivinen ja ei sisältänyt liikaa puhuva pää osiota. 

2. Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

Tästä teemaryhmä punaisten aiheesta jäi erityisesti mieleen tasapuolisen kohtelun tärkeys ja tarkoituksenmukaisuus kaikessa työssä. Puoluettomuus ja luottamus olivat myös opettajan työssä korostuvia hyvän hallintoperiaatteen mukaisia tapoja toimia. Tykkäsin erityisesti tämän ryhmän tavasta esittää, kun hyviä aihetta koskevia case-kysymyksiä oli ripoteltu pitkiin matkaa, joilla aktivoitiin ihmisiä ajattelemaan. 

3. Miten huolehdin opiskeluympäristön turvallisuudesta opettajan työssä?

Mielestäni nämä lainsäädännölliset asiat ovat melkolailla asioita, joista monet ratkeaa maalaisjärkeä käyttämällä. Opiskeluympäristön turvallisuusasioihin koulutetaan niin henkilöstöä kuin opiskelijoitakin ja heiltä täten vaaditaan myös niiden asioiden osaamista. Lisäksi kouluilla järjestetään erilaisia turvallisuusharjoituksia säännöllisin väliajoin esimerkiksi paloharjoitukset. Toisaalta turvallisuusasiat voivat olla läsnä ihan opettavasta aineesta riippuen käytännön opetustilanteessa esimerkiksi erilaiset laboratoriokokeet ja niissä käytettävät aineet. Tällöin tilat tulee pitää siistinä ja järjestyksessä ja hävittää vanhentuvat mahdollisesti vaaralliset aineet asianmukaisesti. 

Tämä ryhmä oli ottanut alkuherättelyksi Esa Saarisen puukotustapauksen, jossa maalaisjärjellä ei olisi varmastikkan suojauduttu niin kuin ei muissakaan näissä koulumaailmaa viime vuosina järkyttäneissä tapauksissa, joissa on käytetty silmitöntä väkivaltaa. Toki näissä kaikissa tapauksissa ennakointi ja syrjäytymistapausten ehkäisy on varmasti parhaita tapoja minimoida näitä kauheita tapahtumia toistumasta.

4. Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Salassapitovelvollisuuden rikkominen on varmasti yksi yleisimmin tapahtuva rike opettajan työssä. On niin helppo kertoa aikaisempien opiskelijoiden saavutuksista ja samalla helposti paljastaa kyseisen opiskelijan henkilöllisyys. Tulisi aina muistaa, että hyvä käytäntö olisi kysyä lupa kyseisiltä opiskelijoilta heidän esimerkkeinä käyttämiseen tai naamioida esimerkit niin yleisluontoisiksi, ettei niistä voi ketään tunnistaa. 

Tämäkin ryhmä oli laatinut hyviä käytännön esimerkkitapauksia ja aktivoi niiden avulla kuulijoita hienosti mukaan.

5. Miten otan huomioon tekijänoikeudet opettajan työssä?

Tekijänoikeusasioiden kanssa parhaiten pärjää, kun aina liittää omiin materiaaleihin lähdeviitteet. Ei siis tule esittää mitään omanaan mitä ei itse ole kirjoittanut tai kehittänyt. Tätä samaa periaattetta voi pyytää, jos jakaa omaa materiaalia toisille opettajille eteenpäin, että he laittaisivat näkyviin kenen tuottamaa materiaalia esittävät. Olen ymmärtänyt, että tällä hetkellä opettajat eivät tee kovinkaan paljon yhteistyötä materiaalien valmisteluissa, joka tuntuu niin hullulta, kun on työskennellyt itse IT-alalla, jossa kaikki materiaalit valmistellaan yhteistuumin ja ovat yhteisesti toisten käytettävissä. Toivon todella, että tämä tapa toimia muuttuisi tai ainakin uskon, että itse tulen hakemaan yhteistyömahdollisuutta kanssaopettajilta. 

Kävimme ryhmämme kanssa palautekeskustelun koko lainsäädäntöluennosta ja olimme yhdessä tuumin sitä mieltä, että tilaisuus oli liiaksi puhuva pää-menetelmällä toteutettu. Jäimme siis kaipaamaan paljonkin aktivoivempaa tapaa esittää asioita, jotta keskittymiskykymme ei olisi herpaantunut muihin juttujen pariin. Kaikkinensa ekaksi opetussessioksi tämä oli sangen mainio rypistys ja tulevaisuus näyttää miten koko ryhmä kehittää aktivoimistaitojaan :)