APE4: Miten ohjaan oppimista ammatillisena opettajana?

Lähden taas puhtaasi sukeltamaan tähän aiheeseen virikekysymysten kautta, joihin keräilin muistiinpanoja samalla, kun kuuntelin viime keskiviikkona opetusta.

1.Mitä on oppiminen?

Ensimmäisessä hyvin laajassa kysymyksessä tuli paljon asioita myös muihin kysymyksiin, joita en enää kertaa niinkään niiden kysymysten alla.

Elinikäistä oppimista, jossa vaatimuksena on jatkuva kehittyminen. Oppimiseen on todella monenlaisia eri tapoja esimerkiksi visuaalinen. Motivaation vaikutusta oppimiseen korostettiin ja ei varmasti suotta. Se vaikuttaa suoraan oppimisen laatuun. Oppimisessa korostuu huonot kokemukset opettajista tai voi heijastua aikuisiälläkin vielä huono koulumenestys.

Samoja teorioita käsiteltiin, jotka olivat minulle tuttuja jo kasvatustieteen perusopinnoista. 

- Oppimisen eri tasot

- Yleismaallinen: tiedon siirto opettajalta oppilaalle, ajatuksena, että on hyviä tai huonoja oppilaita ja oppimismenestys oppilaan harteilla

- Yksi oliopettajan taitoihin keskittyvä (erityisesti opetusmenetelmiin). Tässä kuitenkin unohetaan opetuksen tarpeet.

- Kolmas esittelyistä oli kenties se ideaasin, eli räätälöinti oppilaiden tason/taidon mukaan, i

Oppimiseen nostettiin esille myös sosiokulttuurinen näkökanta eli ihmisen biologiset&fysiologiset ominaisuudet eivät ole muuttuneet ja edelleen opimme paljon esimerkin kautta (lapsuudesta, kouluun ja töihin).

Oppimisen kulttuurinen ilmapiirikin nousi esille, kun mainittiin, että länsimaissa jaotellan lahjakkaat lapset /oppimisvaikeuksista kärsivät, mutta esimerkiksi Japanilaisten mielestä lahjakkuuteen liittyy enemmänkin tekijöinä ympäristö, opettajat ja perhe eli tässä kulttuurissa opitaan vuorovaikutuksen kautta. 

Oppimisen laatuaspekti tuli monessakin kohtaa esille, mutta pääsääntöisesti se voidaan karkeasti jakaa kahtia syväsuuntautuneeseen (monipuolista, laajaa, nautinnollista) ja pintasuuntautuneeseen (ulkoapänttäys) oppimiseen. 

Hyvä opettaja pyrkii saamaan opiskelijat oppimaan syvästi ja käyttää monipuolisia menetelmiä, kuten esimerkiksi ongelmalähtöinen oppiminen (ongelma) ja case-oppiminen (käytönnön esimerkki)

hiljainen tieto

Aktivointitehtäväksi oli valittu keskustelun pohjaksi mietintä omasta elämästä elinegatiivinen muisto oppimisesta. Sitä mietittiin muutama minuttti ja jaettiin omat kokemukset. 

2. Millaisia oppimisnäkemyksiä on?

Meidän tiimin homma oli suunniteltu niin, että laitettiin koko 20minuutin ohjestamasta aikataulu esille ja kerrottiin kuinka ajattelimme tilaisuuden vetää läpi. Tällä ajattelimme varmistaa sen, että kuulijat ovat selvillä mitä tapahtuu. Kaikki olivatkin saaneet ennakkotehtäväksi tutustua materiaaliimme ja valmistautua väittelyyn, joten  opetussessiomme alkoi hyvin lyhyellä oppimisnäkemysten esittelyllä, jossa käytiin 6 eri teoriaa läpi: 

- Behavioristinen;  opettaja siirtää tiedot ja taidot muuttumattomina oppilaalle. Korostuu ulkoa opettelu ja muistaminen

- Humanistinen; opettajan rooli ohjaus ja tukeminen, korostaa kokemuksellista oppimista ja  uskoo oppilaan itseohjautuvuuteen, käytetään erityisesti aikuiskasvatuksessa

- Kontruktivistinen; oppimista ohjaa kriteerit ja tavoitteet, mutta opiskelija päättää kuinka ne saavuttaa, käytetään esim erikoisammattitutkinnoissa, joissa entisen tiedon/osaamisen päälle opiskellaan uutta

- Situationaalinen; korostuu tilannesidonnaisuus, esim matematiikan prosenttilaskujen opiskelua alennusmyynneissä, kehittyy ongelmanratkaisutaidot

- Kognitiivinen; keskiössä mestari-oppipoikamalli, hiljaisen tiedon siirron varmistaminen, oppimisen toiminnallisuus, konstruktiivinenmalli pohjautuu tähän

- Kokemuksellinen; vahvasti samantyyppinen kuin humanistinen, oppijan omien komusten ja itsetunnon kasvua, oppiminen jatkuvan luomisen prosessi

Väittelyn vedimme siten, että otimme aina yhden väitteen kerralla esille.
Itse kerkesin käydä 3/4 valmistellusta väitteestä. Opettajan sana on laki!, Oppilaan itseohjautuvuuteen ei voi luottaa! ja Parhaiten oppilaan taidot saadaan selville tenteillä!

Näin oli kuulema muissakin ryhmissä keretty ja keskustelu oli vaihdellut hyvin aktiivisesta vähän enemmän aktivointia tarvitsevaan väittelyyn. Meijän tiimissä homma toimi todella hienosti ja kaikki pysyivät omissa puolustusnäkemyksissään.

Väittelyiden jälkeen oli palautteen vuoro ja Marja antoi minulle yllättävänkin hyvää palautetta. Hän oli yllättänyt, että onnistuin olemaan rauhallinen enkä ylitsepursuava, jota hän oli vähän pelännyt :) Oli todella kiva kuulla, että homma onnistui ja itsellenikin jäi ihan JEE!-fiilikset. Tästä on hyvä jatkaa vaikkakin olisi pitänyt tajuta pyytää jotain rakentavaapalautetta, kun sitä en oikein saanut :)  

3. Miten oppimista ohjataan?

Opetussessio aloitettiin määrittelemällä mitä on oppimisen ohjaus ja missä tilanteissa sitä eniten tarvitaan. Oppimisen ohjaus on siis vuorovaikutteista dialogia opintojen alkuvaiheessa, jossa ohjaaja ei anna suoria ratkaisuja. 

Millainen on hyvä ohjaaja: taitava vuorovaikutusosaaja, osaamisessa korostuu ilmaisutaidot, empatiataidot ja hyvä itsetuntemus 

Aktivointikeinona ryhmä käytti kyselypollia oppimisen ohjauksen menetelmistä, joista valittiin jokainen keinoja, joita sitten tuli muun muassa: tutorointi, hopsohjaustapaamiset, opintoryhmät, oppiaineeseen liittyvä oppiminen, käytäväkeskustelut 

tässä opetussessiossa käytettiin paljon eri aktivointimentelmiä, joka oli todella mielenkiintoista. Menetelmiä muun muassa käytiin läpi konkreettisin esimerkein, joissa meidän tuli valita oltiinko samaa vai eri mieltä.  

Loppuun oli vielä tehty kaiken yhteen keräävä Animoto video. Kivaa, että muutkin ovat rohkeasti lähteneet kokeilmaan tuon tekemistä!

4. Mikä merkitys oppimisstrategioilla on oppimisen ohjaamisessa?

Tämä tilaisuus aloitettiin nettitestillä, jonka tuloksetkin kopioin osaksi tätä raporttia. Minusta se oli hyvä tapa päästä suoraan asiaan. 

Nettitesti

http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/testit/index.php?testi=opst

Tulos

Vastaustesi perusteella profiiliksesi valittiin "syväsuuntautunut oppija". Tähän asti kyselyyn vastanneista naisista 1% ja miehistä 1% kuuluu tähän luokkaan. Alle 30 vuotiaista vastaajista 1%, 31-50 vuotiaista vastaajista 2%, ja yli 50 vuotiaista vastaajista 2% kuuluu tähän luokkaan. Suosituin luokka kaikkien vastaajien keskuudessa on "".

Yleinen opiskeluasenne

Olet vastaustesi perusteella opinnoissasi menestymiseen pyrkivä opiskelija. Sovellat tarpeen mukaan määrällisiä ja laadullisia opiskelutapoja riippuen siitä, mikä on kussakin tilanteessa menestymisen kannalta edullisinta.

Lähestymistapa uuden asian opiskeluun

Kokonaiskuvan muodostaminen uudesta, aluksi monimutkaiselta näyttävästä asiasta, ei tuota sinulle vaikeuksia. Käsityksesi tiedon ja oppimisen luonteesta on laadullinen, lähestymistapasi uuden tiedon omaksumiseen on syväsuuntautunut. Ratkaistessasi ongelmaa pyrit ensin muodostamaan kokonaiskäsityksen ilmiöstä, ja vasta sen jälkeen etsit tilanteeseen soveltuvan ratkaisumallin.

Oppimisvalmiudet

Suhtaudut opinnoissa esiintulevaan uuteen tietoon kriittisesti ja etsit perusteluja esitetyille asioille.

Pinta
Opinnoissa on keskeisenä tavoitteena saada kurssit suoritetuiksi. Usein tavoitteena on optimoida tehdyn työmäärän ja arvosanan suhde.
Syvä
Opintoja suoritetaan mielenkiinnosta opiskeltavaa aihetta kohtaan. Paras palkinto kurssista voi hyvän arvosanan sijaan olla mielenkiintoinen ja haastava, uutta tietoa tarjoava opiskeluprosessi.
Serialisti
Opiskelija haluaa lähestyä opittavaa asiaa lineaarisesti, tutustuen uuteen asiaan askel kerrallaan. Hän haluaa ennen kokonaiskuvan muodostamista syventyä mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, usein aiemman tietämyksensä ohjaamana.
Holisti
Opiskelija haluaa lähestyä uutta opiskeltavaa asiaa kokonaisuuden kannalta, "ylhäältä alaspäin". Opiskelija luo ensin itselleen kokonaiskuvan uudesta asiasta, ja aloittaa vasta sen jälkeen järjestelmällisemmän tutustumisen.

Tässä opetussessiossa käytiin läpi erilaisia oppimisstrategioita: 

- käsitekartta (kaavio)
- kriittinen ajattelu (arvioi omaa luettua, kuultua ja nähtyä, miten me suhtaudutaan siihen)
- muistiinpanojen tekeminen (tätä on kahdenlaista pintasuuntautunut opiskelija kopio opettajan muistiinpanoja ja syväsuuntautunut kirjaa omia oivalluksia ja ajatusmalleja)
- muististrategiat ( konsukiepre,KKK (kylmä koho kompressi)
- visuaalinen mielikuva (pitkästä luettelosta)

Millaisia oppimisstrategioita olet käyttänyt? Oli kysymys johon kaikki vastasi. Minunvastauksessa korostui Mindmap ja asioiden ylöskirjoittaminen. Tein paljon yliopistoaikana kalvoista tiivistelmiä yhdelle A4:lle. Se auttoi muistamista, kun sai kirjoittaa asioita uudelleen ylös. 

Jokainen oppiminen on yksilö. Oppiminen vaaatii aikaa ja motivaatiota. Jokainen oppimistilanne on oppijalle ainutlaatuinen. 

Lopussa puhuttiin yhteisesti sitä kuinka kaikkien ryhmien tulee katsoa myös muiden kysymyksiä etteivät hypi toisten varpaille ja vie toisilta sanoja suusta. Siinä se ehkä tiivistämisen peli piileekin, että ottaa opetettavakseen vain omat asiat. 

PALAUTE:
Mielestäni meidän sessio kokonaisuudessan meni mukavasti vaikkakin lopussa keskusteltiin yhteisesti siitä kuinka aikatauluista tulisi vieläkin tiukemmin pitää kiinni ja osata tiivistää asioita entistä enemmän.