Kiitos, että on kiire!

Törmäsin kuun alussa Helsingin sanomissa aivan huippuun Roosa Murron artikkeliin, jonka päätin jo silloin jakaa teidän kanssa yhtenä viikon oivalluksista, joita olen tänne lupailut tuottaa säännöllisesti, mutta KIIRE - tuo mystinen juttu on viivästyttänyt tätä blogi-kirjoitusta 27 päivää. ;)

Artikkelissa paneudutaan siihen, kuinka suurin osa meistä haaveilee kiireettömämmästä elämästä, jolloin olisimme onnellisempia, mutta todellisuudessa niin ei liian vapaan ajan kanssa käykkään.

Huomaan tämän kiirettömyyden tuoman tylsistymisen, passivoitumisen, epäsosiaalisuuden ja huonon olon joka päivä töissäni, kun työttömien superammattilaisten kanssa etsimme heille tulevaa uraa. Liika vapaa-aika tekee meistä paljon nopeammin onnettomia kuin sopiva määrä mielekäitä elämää eteenpäin vieviä asioita.

Artikkelissa lainataan Eija Partasta ja itsekkin tykkäsin hänen ajatuksestaan niin paljon, että haluan nostaa sen tähän; "Ihminen ei väsy elämään, vaan siihen, ettei elä." Murto sanoo, että meidän tulisi olla tyytyväisiä, jos voimme kaatua illalla sänkyyn uupuneena ja edes hieman onnellisena. Tämä tulee itsekkin pitää mielessä, kun tarpoo näitä ruuhkavuosia eli työ, lapsi, harrastukset ja vielä nää opeopinnot niin ja se JOULUKIN on tulossa :)

Lue artikkeli täältä: http://www.hs.fi/elama/a1305880138742

Kiireellistä viikkoa toivottaen! Nautitaan siis niistä kaikista pienistä hetkistä, kun esimerkiksi huomaamme nauttivamme leivinuunin tuomasta valosta ja lämmöstä vaikka samalla tekisimmekin työ-, koti- tai kouluhommia.