Eilen meillä oli jo neljäs APE-sessio verkossa. Hurjaa! Hommat selkeästi alkaa luistaa istunnoissa vaikka itselläni tietty oli just eilen kirjautumisongelmia aluksi, kun kiidin töistä kotiin kesken päivän auki olevan läppärin kanssa, joka ei tajunnut sitten ilman koneen uudelleen käynnistystä vaihtaa verkkoa. No joka kertaa oppii uutta ja tietää varautua näihin.
Tämän kertaisen opetuksen aiheena oli aktivointi, jota varten jokainen ryhmä oli suorittanut opettajahaastatteluja materiaalien keräämiseksi. Tehtävää ei oltu rajattu tarkasti, joten kaikki ryhmät olivat sitten toteuttaneet vähän omalla tapaansa. Esimerkiksi osa ryhmistä oli antanut opettajille mahdollisuuden vastata nimettömänä, osa ryhmistä oli tehnyt ihan kasvokkain haastatteluja ja osa sähköpostihaastatteluja. Myös haastateltujen määrät, opetettavat aineet ja koulutuksen taso vaihtelivat hyvin.
Aikataulu oli vähän erilainen tällä kertaa, kun aloitettiin jo 10 yli pienryhmissä ja kukaan ryhmistä ei ollut palautevuorossa. Taas oli meidän keltaisten vuoro aloittaa, joka kyllä sopi minulle, vaikkakin tämä aiheutti sen että aikaa jäi vain 15min, kun siirtymiseen ja alkusäätöön meni se 5min. Tästäkin ehkä oppina se, että kun aikatauluttaa itse tulevaisuudessa tälläisiä ac-istuntoja joissa siirrytään tilasta toiseen, että varaa siihen aina 5minuuttia aikaa.
Olimme ryhmämme kanssa päätyneet hoitoalaan, kun siihen löytyi eniten suoria kontakteja teemaryhmämme henkilöiltä. Itselleni tämä oli todella virkistävä kokemus, kun pääsi huomaamaan kuinka erilaista opiskelu ja opetus on tuollaisella käytäntöön vahvasti painottuvalla alalla verrattuna yliopisto-opetukseen teknillisellä alalla. Teknillisen alan aktivointikeinot on laskettavissa yhden käden sormin; luento, tentti, numeroarvosana ja ryhmätyö. Niin ja ovatko nämä yksikään oikeasti aktivointikeinoja?
Hoitoalalla käytetään siis hurja määrä erilaisia aktivointikeinoja, joita vaihdellaan aktiivisesti huomioiden esimerkiksi opiskelijoiden lähtötaso, opiskelun suuntautuminen ja motivaatio. Aktivointikeinoja joita meidän haastattelussa nousi esille olivat; kädentaitoharjoitukset, simulaatiot, Flinga: virtuaalinen fläbbitaulu, tehtävien purkumenetelmät (runot, laulut, näytelmät, tietokilpailut, pelit), kuvien piirto, kuvien näyttäminen, rastityöskentely, suorat kysymykset, learning cafe, käsitekartat, pienryhmien porina&paritehtävät, ennakoivalähestymistapa (etäluennot, ennakkotehtävät), haastattelujen kuunteleminen, videon katsominen ja äänestykset massaluennoilla.
Tämän listan aktivointikeinot nousivat monien muidenkin ryhmien esityksissä esille, joten ne ovat myös hyvin paljon käytössä myös muilla aloilla, kuten vihreän ryhmän haastattelemalla ravintola-alalla.
Olimme valinneet opetusmetodiksemme tähän sessioon opetuskeskustelun, joten valmistelimme materiaaleihimme parikin tehtävää, joiden pohjalta päästiin vähän keskustelemaan aiheesta. Ensimmäistä keskustelua varten osallistujia pyydettiin vastaamaan ac:ssä poll-kyselyyn siitä mitkä noista edellämainituista menetelmistä olivat käytössä myös heidän alallaan ja aika laajasti ne olivatkin, toki osa paljon suosituimpina, kuten paritehtävät ja käsitekartat.
Toinen meidän aktivointitehtävä suoritettiin ac:n whiteboardissa, johon olimme luoneet jokaiselle värille oman alueen ja ryhmäläiset pääsivät vastaamaan kysymykseen: "mitä aktivointi vaatii opettajalta?" Ryhmämme henkilöiden vastaukset olivat hyvin samankaltaisia kuin mitä meidän haastattelemilta opettajilta tähän asiaan nousi vastauksia eli jatkuvaa läsnäoloa, ryhmän toiminnan analysointia, tarpeen mukaan puuttumista, asian osaamista, aikataulun hallintaa, joustavuutta, reagointikykyä ja INNOSTUNEISUUTTA!
Muiden ryhmien tuotokset olivat hyvin samankaltaisia sisällöltään vaikkakin toki eroavaisuuksia löytyi erityisesti esitystavassa. Itselleni erityisesti jäi mieleen ekskursioiden käyttö ryhmäyttävänä menetelmänä, opiskelijoiden kanssa yhdessä suunnitellut opintokokonaisuudet ja ammattiALIAS. Tämä viimeinen oli minulle erityisen mielenen ajatus, jota voisi tulevaisuudessa yrittää käyttää omissa opetuksissaan. Toki sen materiaalien/pelin luominen vaatii eka kerralla työtä, mutta sitten sitä voi helposti toistaa moneen kertaan. Lisäksi punaiset olivat kyselyssään huomioineet erityisryhmät ja sieltä korostui erityisesti maahanmuuttajien opettaminen.
Vihreiden sessiosta jäi mieleen taas google-kyselyn hyödyntäminen ja tällä kertaa poimin jopa kyselyn tuloslinkin talteen, jotta siihen voi palata myöhemmin. Kysymyksessä oli siis meidän ryhmäläisten arvio siitä, mitkä aktivointimenetelmät sopivat ravintola-alan opiskelijoille. https://docs.google.com/forms/d/1vk05uKXKbE6_41AjmoZmya6b8bmBilBLM-U7CM97AP8/viewanalytics?usp=form_confirm
Lilat sitten opetussession lopuksi jäivät parhaiten mieleen omalla kokonaisuudellaan, missä he olivat valinneet opetusmenetelmäkseen roolipelin. Oli oikein hauska tapa sukeltaa Ursula Uusiopen, Unto Urautuneen ja Ville kaikkien kaverin maailmaan Marjukan vetäessä roolipeliä hienosti kysymysten avulla eteenpäin. Kaikki heittäytyivät rooleihin hienosti ja keskustelua kysymysten äärellä olisi varmasti riittänyt enemmänkin. Loistavaa työtä Lilat!
Loppusessiosta, jonka Maarit veti jäi erityisesti mieleen powerpoint dioihin liitetty muistisääntö, jota pääsin jo tänään hyödyntämään töissäni.
10-20-30
10 viittaa diamäärään, joka saisi olla maksimissaan käytössä kun aikaa on 20minuuttia ja kalvoissa tulisi käyttää fonttikokoa 30.
Kun nuo luvut laskee yhteen saa luvun 60, jonka perään liisäämällä pienen s kirjaimen saa muistisäännön sille kuinka kauan on yhden kalvon esittämiseen aikaa, koska ihmisille tulee jättää jonkin verran aikaa myös kalvon silmäilyyn ennen kuin aloittaa opettamisen. Silmäilyajaksi voi mielessään määritellä sen, kun kerkeää laskea 1 (piste) 2 (piste) 3 (piste).
Muistisääntö jatkui siten, että kun ottaa pelkän 6 käyttöön niin siitä muistaa että yhdessä kalvossa saa olla maksimissaan 6 riviä tekstiä ja yhdellä rivillä maksimissaan 6 sanaa käytössä. Lisäksi numero 6 tarkoittaa sitä, että 60minuutin oppitunnilla tulisi olla 6 mikrotaukoa tai siis 10minuutin välein aihepiirin tulisi vaihtua joksikin toiseksi ettei keskittyminen herpaantuisi.
Lisäksi Maarit muistutti kuvien käytössä sanoin: "Sielu ei ajattele koskaan ilman kuvaa". Kiitoksia Maaritille tästä muistisäännöstä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti