APE6: Kuinka aktivoin opiskelijoita ammatillisena opettajana?

Eilen meillä oli jo neljäs APE-sessio verkossa. Hurjaa! Hommat selkeästi alkaa luistaa istunnoissa vaikka itselläni tietty oli just eilen kirjautumisongelmia aluksi, kun kiidin töistä kotiin kesken päivän auki olevan läppärin kanssa, joka ei tajunnut sitten ilman koneen uudelleen käynnistystä vaihtaa verkkoa. No joka kertaa oppii uutta ja tietää varautua näihin.

Tämän kertaisen opetuksen aiheena oli aktivointi, jota varten jokainen ryhmä oli suorittanut opettajahaastatteluja materiaalien keräämiseksi. Tehtävää ei oltu rajattu tarkasti, joten kaikki ryhmät olivat sitten toteuttaneet vähän omalla tapaansa. Esimerkiksi osa ryhmistä oli antanut opettajille mahdollisuuden vastata nimettömänä, osa ryhmistä oli tehnyt ihan kasvokkain haastatteluja ja osa sähköpostihaastatteluja. Myös haastateltujen määrät, opetettavat aineet ja koulutuksen taso vaihtelivat hyvin.

Aikataulu oli vähän erilainen tällä kertaa, kun aloitettiin jo 10 yli pienryhmissä ja kukaan ryhmistä ei ollut palautevuorossa. Taas oli meidän keltaisten vuoro aloittaa, joka kyllä sopi minulle, vaikkakin tämä aiheutti sen että aikaa jäi vain 15min, kun siirtymiseen ja alkusäätöön meni se 5min. Tästäkin ehkä oppina se, että kun aikatauluttaa itse tulevaisuudessa tälläisiä ac-istuntoja joissa siirrytään tilasta toiseen, että varaa siihen aina 5minuuttia aikaa.

Olimme ryhmämme kanssa päätyneet hoitoalaan, kun siihen löytyi eniten suoria kontakteja teemaryhmämme henkilöiltä. Itselleni tämä oli todella virkistävä kokemus, kun pääsi huomaamaan kuinka erilaista opiskelu ja opetus on tuollaisella käytäntöön vahvasti painottuvalla alalla verrattuna yliopisto-opetukseen teknillisellä alalla. Teknillisen alan aktivointikeinot on laskettavissa yhden käden sormin; luento, tentti, numeroarvosana ja ryhmätyö. Niin ja ovatko nämä yksikään oikeasti aktivointikeinoja?

Hoitoalalla käytetään siis hurja määrä erilaisia aktivointikeinoja, joita vaihdellaan aktiivisesti huomioiden esimerkiksi opiskelijoiden lähtötaso, opiskelun suuntautuminen ja motivaatio. Aktivointikeinoja joita meidän haastattelussa nousi esille olivat; kädentaitoharjoitukset, simulaatiot, Flinga: virtuaalinen fläbbitaulu, tehtävien purkumenetelmät (runot, laulut, näytelmät, tietokilpailut, pelit), kuvien piirto, kuvien näyttäminen, rastityöskentely, suorat kysymykset, learning cafe, käsitekartat, pienryhmien porina&paritehtävät, ennakoivalähestymistapa (etäluennot, ennakkotehtävät), haastattelujen kuunteleminen, videon katsominen ja äänestykset massaluennoilla.

Tämän listan aktivointikeinot nousivat monien muidenkin ryhmien esityksissä esille, joten ne ovat myös hyvin paljon käytössä myös muilla aloilla, kuten vihreän ryhmän haastattelemalla ravintola-alalla.

Olimme valinneet opetusmetodiksemme tähän sessioon opetuskeskustelun, joten valmistelimme materiaaleihimme parikin tehtävää, joiden pohjalta päästiin vähän keskustelemaan aiheesta. Ensimmäistä keskustelua varten osallistujia pyydettiin vastaamaan ac:ssä poll-kyselyyn siitä mitkä noista edellämainituista menetelmistä olivat käytössä myös heidän alallaan ja aika laajasti ne olivatkin, toki osa paljon suosituimpina, kuten paritehtävät ja käsitekartat.

Toinen meidän aktivointitehtävä suoritettiin ac:n whiteboardissa, johon olimme luoneet jokaiselle värille oman alueen ja ryhmäläiset pääsivät vastaamaan kysymykseen: "mitä aktivointi vaatii opettajalta?" Ryhmämme henkilöiden vastaukset olivat hyvin samankaltaisia kuin mitä meidän haastattelemilta opettajilta tähän asiaan nousi vastauksia eli jatkuvaa läsnäoloa, ryhmän toiminnan analysointia, tarpeen mukaan puuttumista, asian osaamista, aikataulun hallintaa, joustavuutta, reagointikykyä ja INNOSTUNEISUUTTA!

Muiden ryhmien tuotokset olivat hyvin samankaltaisia sisällöltään vaikkakin toki eroavaisuuksia löytyi erityisesti esitystavassa. Itselleni erityisesti jäi mieleen ekskursioiden käyttö ryhmäyttävänä menetelmänä, opiskelijoiden kanssa yhdessä suunnitellut opintokokonaisuudet ja ammattiALIAS. Tämä viimeinen oli minulle erityisen mielenen ajatus, jota voisi tulevaisuudessa yrittää käyttää omissa opetuksissaan. Toki sen materiaalien/pelin luominen vaatii eka kerralla työtä, mutta sitten sitä voi helposti toistaa moneen kertaan. Lisäksi punaiset olivat kyselyssään huomioineet erityisryhmät ja sieltä korostui erityisesti maahanmuuttajien opettaminen.

Vihreiden sessiosta jäi mieleen taas google-kyselyn hyödyntäminen ja tällä kertaa poimin jopa kyselyn tuloslinkin talteen, jotta siihen voi palata myöhemmin. Kysymyksessä oli siis meidän ryhmäläisten arvio siitä, mitkä aktivointimenetelmät sopivat ravintola-alan opiskelijoille. https://docs.google.com/forms/d/1vk05uKXKbE6_41AjmoZmya6b8bmBilBLM-U7CM97AP8/viewanalytics?usp=form_confirm

Lilat sitten opetussession lopuksi jäivät parhaiten mieleen omalla kokonaisuudellaan, missä he olivat valinneet opetusmenetelmäkseen roolipelin. Oli oikein hauska tapa sukeltaa Ursula Uusiopen, Unto Urautuneen ja Ville kaikkien kaverin maailmaan Marjukan vetäessä roolipeliä hienosti kysymysten avulla eteenpäin. Kaikki heittäytyivät rooleihin hienosti ja keskustelua kysymysten äärellä olisi varmasti riittänyt enemmänkin. Loistavaa työtä Lilat!

Loppusessiosta, jonka Maarit veti jäi erityisesti mieleen powerpoint dioihin liitetty muistisääntö, jota pääsin jo tänään hyödyntämään töissäni.
10-20-30
10 viittaa diamäärään, joka saisi olla maksimissaan käytössä kun aikaa on 20minuuttia ja kalvoissa tulisi käyttää fonttikokoa 30.

Kun nuo luvut laskee yhteen saa luvun 60, jonka perään liisäämällä pienen s kirjaimen saa muistisäännön sille kuinka kauan on yhden kalvon esittämiseen aikaa, koska ihmisille tulee jättää jonkin verran aikaa myös kalvon silmäilyyn ennen kuin aloittaa opettamisen. Silmäilyajaksi voi mielessään määritellä sen, kun kerkeää laskea 1 (piste) 2 (piste) 3 (piste).

Muistisääntö jatkui siten, että kun ottaa pelkän 6 käyttöön niin siitä muistaa että yhdessä kalvossa saa olla maksimissaan 6 riviä tekstiä ja yhdellä rivillä maksimissaan 6 sanaa käytössä. Lisäksi numero 6 tarkoittaa sitä, että 60minuutin oppitunnilla tulisi olla 6 mikrotaukoa tai siis 10minuutin välein aihepiirin tulisi vaihtua joksikin toiseksi ettei keskittyminen herpaantuisi.

Lisäksi Maarit muistutti kuvien käytössä sanoin: "Sielu ei ajattele koskaan ilman kuvaa". Kiitoksia Maaritille tästä muistisäännöstä!

Kiitos, että on kiire!

Törmäsin kuun alussa Helsingin sanomissa aivan huippuun Roosa Murron artikkeliin, jonka päätin jo silloin jakaa teidän kanssa yhtenä viikon oivalluksista, joita olen tänne lupailut tuottaa säännöllisesti, mutta KIIRE - tuo mystinen juttu on viivästyttänyt tätä blogi-kirjoitusta 27 päivää. ;)

Artikkelissa paneudutaan siihen, kuinka suurin osa meistä haaveilee kiireettömämmästä elämästä, jolloin olisimme onnellisempia, mutta todellisuudessa niin ei liian vapaan ajan kanssa käykkään.

Huomaan tämän kiirettömyyden tuoman tylsistymisen, passivoitumisen, epäsosiaalisuuden ja huonon olon joka päivä töissäni, kun työttömien superammattilaisten kanssa etsimme heille tulevaa uraa. Liika vapaa-aika tekee meistä paljon nopeammin onnettomia kuin sopiva määrä mielekäitä elämää eteenpäin vieviä asioita.

Artikkelissa lainataan Eija Partasta ja itsekkin tykkäsin hänen ajatuksestaan niin paljon, että haluan nostaa sen tähän; "Ihminen ei väsy elämään, vaan siihen, ettei elä." Murto sanoo, että meidän tulisi olla tyytyväisiä, jos voimme kaatua illalla sänkyyn uupuneena ja edes hieman onnellisena. Tämä tulee itsekkin pitää mielessä, kun tarpoo näitä ruuhkavuosia eli työ, lapsi, harrastukset ja vielä nää opeopinnot niin ja se JOULUKIN on tulossa :)

Lue artikkeli täältä: http://www.hs.fi/elama/a1305880138742

Kiireellistä viikkoa toivottaen! Nautitaan siis niistä kaikista pienistä hetkistä, kun esimerkiksi huomaamme nauttivamme leivinuunin tuomasta valosta ja lämmöstä vaikka samalla tekisimmekin työ-, koti- tai kouluhommia.

Täydellistä opetusmenetelmää metsästämässä

Syyslomailut alkaa täälläkin bloghiljaisuudessa olla ohi ja on aika lähtä kattelemaan mitä kaikkea tulisikaan olla tehtynä ennen seuraavaa viikkoa, joka tuo tullessaan lisää hommia. Se, että täällä blogissa ei ole paljon tapahtunut ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koko opeopinnot olisivat olleet lomilla. Olemme keltaisten kanssa valmistelleet eAPE6:sta koko syysloma viikon :)

Katsoin juuri läpi Täydellinen opetusmenetelmä -opetusvideon, jonka opena toimikin oma tuutorimme Maarit. http://www.oamk.fi/amok/ammatillinen_opettajankoulutus/opiskelijalle/opetusvideot/?video=10

Videosta päällimäisenä jäi mieleen jo alussa tullut oppi, joka oli kaivettu historiasta eli Comeniuksen ajasta, jossa hyvän opetusmenetelmän yksi merkittävä tekijä olisi mielyttävyys niin opettajalle kuin opiskelijalle.

Alussa myös nostettiin esille oppimispyramidi, josta poimittiin niin se paras tapa eli itse opettaminen kuin myös heikoin tapa eli pelkkä luento. Oppimispyramidista kuitenkin muistutettiin, että se ei perustu empiriiseen tutkimukseen vaan on pelkkä malli ja hypoteesi. Tieteessä oppimispyramidissa esiintyviä opetusmenetelmiä ei ole voitu laittaa järjestykseen sen kompleksisuuden vuoksi.

Oppimispyramidi ajatuksen jälkeen lähdettiin sukeltamaan opetuksen strategiaan eli Mastery learningiin, jonka painotus on ymmärrykseen ja osaamiseen pohjautuvassa eteneminen. Opittava asia on jaettu loogisiin osaalueisiin, opiskelijoille tehdään tarkka lähtötason arviointi ja tämän vuoksi eteneminen voi olla henkilökohtaista. Tälläinen opetus voi sisältää mitä tahansa opetustapoja.

Maarit oli antanut tehtäväksi myös listata hyvän opetusmenelmän piirteitä, joita tuli kyllä aimo annos. Nostin tähän muutamia itselleni kolahtaneita ajatuksia. Opetusmenetelmä on opettajan työkalu, jolla ohjaa ja auttaa opiskelijan oppimista. Se tuottaa opiskelijalle lisäarvoa, jota yksin opiskeltaessa jäisi vaille. Hyvä opetusmenetelmä voi nopeuttaa oppimista. Sen avulla voi erottaa oleellisen epäolennaisesta ja auttaa vaikeissa paikoissa ymmärtää oikein. Opetusmenetelmä voi toimia myös opiskelijan oppimisen laadun mittarina eli onko asia opittu oikein vain ei. Opettajalle se mahdollistaa myös paremman arviointiavun. Opetuksen alussa se auttaa opiskelijan lähtötason selvittämisessä ja mahdollistaa opiskelijoille mahdollisimman intensiivisiä oppimistekoja huomioiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden.

Täydellisen opetusmenetelmän oppimista siis harjoitellaan aina kun itse opetetaan tai ollaan oppijoina. Opetusta suunnitteltaessa tulisi olla enemmän opettajayhteistyötä ja kokemusten jakoa, jotta parannettaisiin kaikkien opetuksen tasoa. Täydellisen opetusmenetelmän etsiminen ja oppiminen on siis elämänmittainen polku eikä ikinä ole valmis.



 

eAPE5: Miten monipuolistan opetustani ammatillisena opettajana?

Viime keskiviikkona meillä oli varmasti yksi itselle mielenkiintoisimmista ja varmasti myös tärkeimmistä aiheista tähän mennessä eli opetuksen monipuolistaminen. Kaiken takana on ajatus kuinka ihminen saadaan motivoitumaan oppimiseen ja kuinka opiskelija oppii parhaiten?

Aloitettiin vihreän ryhmän kanssa opetusmenetelmien luokittelusta. He olivat ottaneet kivan tavan käydä asiat läpi yhdellä kalvolla, jossa opetusmenetelmät oli luokiteltu opettajalähtöisiin, oppijakeskeisiin, sisältökeskeisiin ja vuorovaikuttaviin. Lyhyen alustuksen jälkeen jatkoimme heidän valitsemallaan opetusmetodilla eli tekemällä oppimisella kohti erilaisia tehtäviä. Ensimmäinen tehtävä oli vastata mitä noista luokitteluista tuntui eniten omalta. Vastaaminen tehtiin google-kyselyssä, joka antoi mahdollisuuden katsoa myös samaan aikaan muissa ryhmissä vastaavien mielipiteitä. Tämä oli minusta todella hyvä idea käyttää google-kysyä noin interaktiivisesti hyväksi.

Toisessakin vihreiden tehtävissä käytettiin googlen työkaluja hyväksi, kun siirsimme erilaisia oppimismenetelmiä tiettyjen otsikoiden alle. Googlen drive toimi tässäkin hyvin ja osallisti meitä oppijoita hienosti. Lopuksi Marja veti vielä keskustelua miksi teimme luokittelut niin kuin teimme. Minusta tämä vihreiden osuus oli oikein onnistunut kokonaisuus.

Seuraavaksi oli vuorossa lilojen ryhmä, jonka aiheena miten eri opetusmenetelmillä voidaan monipuolistaa oppimista. Heidän ryhmässä oli päädytty käyttämään kyselevää oppimista ja saimmekin luentosetin välissä ja lopuksi pari kysymystä, joihin vastailimme AC:n tsättikentissä.
Kysymyksinä olivat:
Mitä lähtökohtia tulee ottaa huomioon opetusmenetelmää valittaessa?
Mitä oppimista tukevia menetelmiä/tapoja olet käyttänyt opetuksessa?

Keskustelujen jälkeen Ari pyysi meitä vielä tutustumaan facilitointiasioihin niin webistä http://www.iaf-methods.org/ kuin Yki Nummen Fasilitaattoreiden käsikirja kautta. Olenkin tuon kirjan lukenut jo useampi vuosi sitten ja kokenut sen erityisen hyväksi oppaaksi erilaisina ryhmäytymismenetelmineen.

Tässä lilojen osioissa olisi voitu paremmin käyttää hyväksi valittua menetelmää eli kyselevää oppimmista. Se ei siis minusta olisi välttämättä tarvinnut noin pitkää alustusta vaan oppiminen olisi voinut tapahtua johdattelevien kysymysten avulla ja laittaa meitä opiskelijoita vähän enemmän tiukille kyselemällä oikein kunnolla.

Hyvin valmistautuneena opettemaan

Oman vuoroni tultua lähdin toteuttamaan opetustamme, kuten olimme suunnitelleet. Aiheena meillä oli opetuksen perusperiaatteet johon olimme opetusmenetelmäksi valinneet Lumipallo eli kumuloituvan oppimisen-menetelmän ja porinaryhmän.

Lyhyen intron jälkeen olimme tehneet AC:ssa 3 erilaista tehtävää, joihin kaikki osallistujat pääsivät tekemään omaansa ihan yksin. Tehtävät liittyivät opiskelijoiden aktivointiin, virikkeellisyyteen ja arviointiin, jotka ovat opetuksen perusperiaatteita.  Jokaisen oman tehtävän jälkeen siirryimme lyhyeen yhteenvetoon jokaisen oman tehtävän tuloksista keskustellen.

On kylä pakko tunnustaa, että punaisen teemaryhmän opetus, jossa iheena oli esitellä kaksi ammatillisessa opetuksessa käytettyä verkko-opetusmenetelmää hyväksi meni itsellä tällä kertaa vähän ohi, kun jäin pureskelemaan omaa suoritustani. Olin toki suorittanut heidän antaman mielenkiintoisen esitehtävän ja osallistuin keskusteluun ja tehtäviin joita punaiset olivat suunnitelleet.

Päällimmäisenä kuitenkin mielessä pyöri epäonnistumisen tunne omasta opetuksesta. Koin, että koko ajan oli liian kova kiireen tuntu ja en oikein päässyt samalla tavalla asioiden päälle, kuten aikaisemmin olen päässyt. Sen minkä opin oli, että minulle sopii parhaiten, kun valmistelee alkuun vain yhen/kahden kalvon verran asiaa ja saa niihin kunnolla syventyä esimerkein. Nyt suuren kalvomäärän takia tuli sellainen selausfiilis, jotta aika riittäisi kaikkeen.

Meidän aktivointitehtävät olivat kivoja ja varmasti näyttivät kaikille taas uuden puolen, kuinka AC:ta pystyy hyödyntämään. Parasta noissa breakout ryhmissä oli, että pystyin seuraamaan pää näkymästä kaikkien suositusta sitä mukaan kun he lähtivät vastauksiaan kirjoittelemaan.

Nyt miltei viikon päästä tämä pettymyksen tunne on vaihtunut jo oppimisen tunteeseen ja siihen että nyt tietää mitkä tavat itselle toimii ja tulee niiden mukaan toteuttaa opetustaan.

Oppia ikä kaikki!

Tulkin käyttökokemus

Huh - selvisin!

Pääsin just tuosta Terhon paikalta pois. Kyseessä oli siis työpaikkani esittely ja prosessikuvaus hyvin arvovaltaiselleruotsinkieliselle yleisölle ja kun tuo toinen kotimainen ei taivu niin paikalla oli tulkki.

Mulle tää oli iha uus kouluttamiskokemus ja hyvin opettavainen, kun ei pystynyt paljon omassa puheessa rönsyilemään. Ajatusten kasassa pysyminen ja ajanhallinta saivat ihan uuden merkityksen, kun tuli koko ajan miettiä kuinka tulkki pysyisi perässä :)

Tosi hyvä mieli jäi ja yleisö jopa kysyi kyssäreitä ja niistäki selvittiin tulkin avulla :) jee! Kokeilkaas jos vaan pääsette tälläiseen tilanteeseen vai onko jollain jo kokemusta vastaavasta?

Portfoliopysäkki: Oppimiskäsityskirjoitelmista

Tänään meillä oli oppimiskäsityskirjoitelmien läpikäyntipäivä. Kävimme ne läpi jo tutussa sakissa, joissa viime viikolla opetimme. Kävimme kaikki omat kirjoitelmamme nopeasti läpi ja saimme niistä vertaispalautetta yhdeltä opiskelijalta.

Oli todella mielenkiintoista huomata kuinka näiden perusteella eri persoonat näkyivät läpi. Osa keskittyi vahvasti teorioihin varsinkin omaani verrattuna, joka oli vahvasti ajatuksen juoksua ja käytännönläheistä porinaa. Sen minkä myös oppi, että porukassamme oli kontruktiivisesti oppijoita kuin humaanimman oppimisen kannattajia.

Kaikkien esimerkit painottuivat vahvasti omaan alaan ja siihen työhön mitä kaikki ihmiset tekevät. Minua erityisesti säväytti minun vertaispalautteen kohteena ollut Nina, jonka oppimiskäsityrkirjoitelma oli toteutettu ammattiopettajamaisella analyysilla. Hän pystyi esittämään hienosti, kuinka hallitsi oppimisen teorioita syvällisellä tasolla. Hänen esimerkit havainnollisivat hyvin osaamista opettamisesta ja sen kehittämisestä. Kehityskohteina nostin omien oppimismieltymysten hienoisen puutteen, josta Nina oli huomannut itsekkin keskittyvänsä vahvasti muiden oppimiseen oman oppimisen sijasta. Lisäksi uusien ideoiden ja kenties vertailu toiselle alalle olisi vieläkin syventänyt tätä jo todella laajaa osaamista osoittavaa oppimiskäsityskirjoitelmaa.

Kaikkinensa oli todella hyvä kuulla muiden näkymyksiä ja huomata kuinka oltiin myös hyvin samaa mieltä monista asioista vaikkakin ryhmäläistemme alat ovatkin hyvin erilaiset. Tälläisen pikapalauttein seuraavaa oppimistehtävää kohti :)

-         

Opetusmateriaalit tallessa?

Opetuksen jatkuvasti digitalisoituessa ja materiaalien ollessa sähköisiä tulisi aina välillä miettiä, että mitä tapahtuisi jos tietokoneesi kovalevy hajoaa?

No ei hätää. On olemassa monta helppoa tapaa varmuuskopioida materiaaleja ja tehdä siitä jopa hyvin automaattista, jos ei omaan muistiin luota. Tässä muutama vinkki, joista on ehkä ihan hyvä valita jopa useampikin tapa varmistaaksesi hyvät yöunet.

1. USB-portilla toimivien ulkoisten kiintolevyjen hinnat ovat pudonneet jo edullisiksi, joten kipinkapin kauppaan. 

2. Dropbox, ilmainen tiettyyn rajaan saakka. Erityisen suositeltavaa liikkuvalle opelle. Opetusmateriaalisi on aina mukana vaikka läppäri jäisikin kotiin! https://www.dropbox.com/m

3. Crashplan, 3€/kk, rajaton tila, johon tietokoneesi sisällön saa automaattisesti varmuuskopioitua tietyin aika välein automaattisesti. http://www.code42.com/crashplan/ 

Tässä pikavinkit joilla pääsee alkuun! 

APE4: Miten ohjaan oppimista ammatillisena opettajana?

Lähden taas puhtaasi sukeltamaan tähän aiheeseen virikekysymysten kautta, joihin keräilin muistiinpanoja samalla, kun kuuntelin viime keskiviikkona opetusta.

1.Mitä on oppiminen?

Ensimmäisessä hyvin laajassa kysymyksessä tuli paljon asioita myös muihin kysymyksiin, joita en enää kertaa niinkään niiden kysymysten alla.

Elinikäistä oppimista, jossa vaatimuksena on jatkuva kehittyminen. Oppimiseen on todella monenlaisia eri tapoja esimerkiksi visuaalinen. Motivaation vaikutusta oppimiseen korostettiin ja ei varmasti suotta. Se vaikuttaa suoraan oppimisen laatuun. Oppimisessa korostuu huonot kokemukset opettajista tai voi heijastua aikuisiälläkin vielä huono koulumenestys.

Samoja teorioita käsiteltiin, jotka olivat minulle tuttuja jo kasvatustieteen perusopinnoista. 

- Oppimisen eri tasot

- Yleismaallinen: tiedon siirto opettajalta oppilaalle, ajatuksena, että on hyviä tai huonoja oppilaita ja oppimismenestys oppilaan harteilla

- Yksi oliopettajan taitoihin keskittyvä (erityisesti opetusmenetelmiin). Tässä kuitenkin unohetaan opetuksen tarpeet.

- Kolmas esittelyistä oli kenties se ideaasin, eli räätälöinti oppilaiden tason/taidon mukaan, i

Oppimiseen nostettiin esille myös sosiokulttuurinen näkökanta eli ihmisen biologiset&fysiologiset ominaisuudet eivät ole muuttuneet ja edelleen opimme paljon esimerkin kautta (lapsuudesta, kouluun ja töihin).

Oppimisen kulttuurinen ilmapiirikin nousi esille, kun mainittiin, että länsimaissa jaotellan lahjakkaat lapset /oppimisvaikeuksista kärsivät, mutta esimerkiksi Japanilaisten mielestä lahjakkuuteen liittyy enemmänkin tekijöinä ympäristö, opettajat ja perhe eli tässä kulttuurissa opitaan vuorovaikutuksen kautta. 

Oppimisen laatuaspekti tuli monessakin kohtaa esille, mutta pääsääntöisesti se voidaan karkeasti jakaa kahtia syväsuuntautuneeseen (monipuolista, laajaa, nautinnollista) ja pintasuuntautuneeseen (ulkoapänttäys) oppimiseen. 

Hyvä opettaja pyrkii saamaan opiskelijat oppimaan syvästi ja käyttää monipuolisia menetelmiä, kuten esimerkiksi ongelmalähtöinen oppiminen (ongelma) ja case-oppiminen (käytönnön esimerkki)

hiljainen tieto

Aktivointitehtäväksi oli valittu keskustelun pohjaksi mietintä omasta elämästä elinegatiivinen muisto oppimisesta. Sitä mietittiin muutama minuttti ja jaettiin omat kokemukset. 

2. Millaisia oppimisnäkemyksiä on?

Meidän tiimin homma oli suunniteltu niin, että laitettiin koko 20minuutin ohjestamasta aikataulu esille ja kerrottiin kuinka ajattelimme tilaisuuden vetää läpi. Tällä ajattelimme varmistaa sen, että kuulijat ovat selvillä mitä tapahtuu. Kaikki olivatkin saaneet ennakkotehtäväksi tutustua materiaaliimme ja valmistautua väittelyyn, joten  opetussessiomme alkoi hyvin lyhyellä oppimisnäkemysten esittelyllä, jossa käytiin 6 eri teoriaa läpi: 

- Behavioristinen;  opettaja siirtää tiedot ja taidot muuttumattomina oppilaalle. Korostuu ulkoa opettelu ja muistaminen

- Humanistinen; opettajan rooli ohjaus ja tukeminen, korostaa kokemuksellista oppimista ja  uskoo oppilaan itseohjautuvuuteen, käytetään erityisesti aikuiskasvatuksessa

- Kontruktivistinen; oppimista ohjaa kriteerit ja tavoitteet, mutta opiskelija päättää kuinka ne saavuttaa, käytetään esim erikoisammattitutkinnoissa, joissa entisen tiedon/osaamisen päälle opiskellaan uutta

- Situationaalinen; korostuu tilannesidonnaisuus, esim matematiikan prosenttilaskujen opiskelua alennusmyynneissä, kehittyy ongelmanratkaisutaidot

- Kognitiivinen; keskiössä mestari-oppipoikamalli, hiljaisen tiedon siirron varmistaminen, oppimisen toiminnallisuus, konstruktiivinenmalli pohjautuu tähän

- Kokemuksellinen; vahvasti samantyyppinen kuin humanistinen, oppijan omien komusten ja itsetunnon kasvua, oppiminen jatkuvan luomisen prosessi

Väittelyn vedimme siten, että otimme aina yhden väitteen kerralla esille.
Itse kerkesin käydä 3/4 valmistellusta väitteestä. Opettajan sana on laki!, Oppilaan itseohjautuvuuteen ei voi luottaa! ja Parhaiten oppilaan taidot saadaan selville tenteillä!

Näin oli kuulema muissakin ryhmissä keretty ja keskustelu oli vaihdellut hyvin aktiivisesta vähän enemmän aktivointia tarvitsevaan väittelyyn. Meijän tiimissä homma toimi todella hienosti ja kaikki pysyivät omissa puolustusnäkemyksissään.

Väittelyiden jälkeen oli palautteen vuoro ja Marja antoi minulle yllättävänkin hyvää palautetta. Hän oli yllättänyt, että onnistuin olemaan rauhallinen enkä ylitsepursuava, jota hän oli vähän pelännyt :) Oli todella kiva kuulla, että homma onnistui ja itsellenikin jäi ihan JEE!-fiilikset. Tästä on hyvä jatkaa vaikkakin olisi pitänyt tajuta pyytää jotain rakentavaapalautetta, kun sitä en oikein saanut :)  

3. Miten oppimista ohjataan?

Opetussessio aloitettiin määrittelemällä mitä on oppimisen ohjaus ja missä tilanteissa sitä eniten tarvitaan. Oppimisen ohjaus on siis vuorovaikutteista dialogia opintojen alkuvaiheessa, jossa ohjaaja ei anna suoria ratkaisuja. 

Millainen on hyvä ohjaaja: taitava vuorovaikutusosaaja, osaamisessa korostuu ilmaisutaidot, empatiataidot ja hyvä itsetuntemus 

Aktivointikeinona ryhmä käytti kyselypollia oppimisen ohjauksen menetelmistä, joista valittiin jokainen keinoja, joita sitten tuli muun muassa: tutorointi, hopsohjaustapaamiset, opintoryhmät, oppiaineeseen liittyvä oppiminen, käytäväkeskustelut 

tässä opetussessiossa käytettiin paljon eri aktivointimentelmiä, joka oli todella mielenkiintoista. Menetelmiä muun muassa käytiin läpi konkreettisin esimerkein, joissa meidän tuli valita oltiinko samaa vai eri mieltä.  

Loppuun oli vielä tehty kaiken yhteen keräävä Animoto video. Kivaa, että muutkin ovat rohkeasti lähteneet kokeilmaan tuon tekemistä!

4. Mikä merkitys oppimisstrategioilla on oppimisen ohjaamisessa?

Tämä tilaisuus aloitettiin nettitestillä, jonka tuloksetkin kopioin osaksi tätä raporttia. Minusta se oli hyvä tapa päästä suoraan asiaan. 

Nettitesti

http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/testit/index.php?testi=opst

Tulos

Vastaustesi perusteella profiiliksesi valittiin "syväsuuntautunut oppija". Tähän asti kyselyyn vastanneista naisista 1% ja miehistä 1% kuuluu tähän luokkaan. Alle 30 vuotiaista vastaajista 1%, 31-50 vuotiaista vastaajista 2%, ja yli 50 vuotiaista vastaajista 2% kuuluu tähän luokkaan. Suosituin luokka kaikkien vastaajien keskuudessa on "".

Yleinen opiskeluasenne

Olet vastaustesi perusteella opinnoissasi menestymiseen pyrkivä opiskelija. Sovellat tarpeen mukaan määrällisiä ja laadullisia opiskelutapoja riippuen siitä, mikä on kussakin tilanteessa menestymisen kannalta edullisinta.

Lähestymistapa uuden asian opiskeluun

Kokonaiskuvan muodostaminen uudesta, aluksi monimutkaiselta näyttävästä asiasta, ei tuota sinulle vaikeuksia. Käsityksesi tiedon ja oppimisen luonteesta on laadullinen, lähestymistapasi uuden tiedon omaksumiseen on syväsuuntautunut. Ratkaistessasi ongelmaa pyrit ensin muodostamaan kokonaiskäsityksen ilmiöstä, ja vasta sen jälkeen etsit tilanteeseen soveltuvan ratkaisumallin.

Oppimisvalmiudet

Suhtaudut opinnoissa esiintulevaan uuteen tietoon kriittisesti ja etsit perusteluja esitetyille asioille.

Pinta
Opinnoissa on keskeisenä tavoitteena saada kurssit suoritetuiksi. Usein tavoitteena on optimoida tehdyn työmäärän ja arvosanan suhde.
Syvä
Opintoja suoritetaan mielenkiinnosta opiskeltavaa aihetta kohtaan. Paras palkinto kurssista voi hyvän arvosanan sijaan olla mielenkiintoinen ja haastava, uutta tietoa tarjoava opiskeluprosessi.
Serialisti
Opiskelija haluaa lähestyä opittavaa asiaa lineaarisesti, tutustuen uuteen asiaan askel kerrallaan. Hän haluaa ennen kokonaiskuvan muodostamista syventyä mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, usein aiemman tietämyksensä ohjaamana.
Holisti
Opiskelija haluaa lähestyä uutta opiskeltavaa asiaa kokonaisuuden kannalta, "ylhäältä alaspäin". Opiskelija luo ensin itselleen kokonaiskuvan uudesta asiasta, ja aloittaa vasta sen jälkeen järjestelmällisemmän tutustumisen.

Tässä opetussessiossa käytiin läpi erilaisia oppimisstrategioita: 

- käsitekartta (kaavio)
- kriittinen ajattelu (arvioi omaa luettua, kuultua ja nähtyä, miten me suhtaudutaan siihen)
- muistiinpanojen tekeminen (tätä on kahdenlaista pintasuuntautunut opiskelija kopio opettajan muistiinpanoja ja syväsuuntautunut kirjaa omia oivalluksia ja ajatusmalleja)
- muististrategiat ( konsukiepre,KKK (kylmä koho kompressi)
- visuaalinen mielikuva (pitkästä luettelosta)

Millaisia oppimisstrategioita olet käyttänyt? Oli kysymys johon kaikki vastasi. Minunvastauksessa korostui Mindmap ja asioiden ylöskirjoittaminen. Tein paljon yliopistoaikana kalvoista tiivistelmiä yhdelle A4:lle. Se auttoi muistamista, kun sai kirjoittaa asioita uudelleen ylös. 

Jokainen oppiminen on yksilö. Oppiminen vaaatii aikaa ja motivaatiota. Jokainen oppimistilanne on oppijalle ainutlaatuinen. 

Lopussa puhuttiin yhteisesti sitä kuinka kaikkien ryhmien tulee katsoa myös muiden kysymyksiä etteivät hypi toisten varpaille ja vie toisilta sanoja suusta. Siinä se ehkä tiivistämisen peli piileekin, että ottaa opetettavakseen vain omat asiat. 

PALAUTE:
Mielestäni meidän sessio kokonaisuudessan meni mukavasti vaikkakin lopussa keskusteltiin yhteisesti siitä kuinka aikatauluista tulisi vieläkin tiukemmin pitää kiinni ja osata tiivistää asioita entistä enemmän.