Perusopettaja?

Pikapostaus kesken Taivas ja Helvetti -tilaisuudesta Finnkinolta. Lisätietoja kirjoista ja yrittyjyysprojektista http://www.taivasjahelvetti.fi/

Perusyrittäjänä nähdään punakkana-tanakkana-viiskymppisenä miehenä niin tuli mieleen, että onko myös olemassa perusopettaja?

Topakka-nopsakka-nelikymppinen nainen? 

Pitäisikö tuota kuvaa pyrkiä muuttamaan samalla tavoin kuin nyt tehdään yrittäjyyden mielikuvalle. Start-uphan on hieno sana joka on tuotu uuden "perusyrittäjän" tilalle.

Pitäisikö opettajienkin olla vähän enemmän yritteliäämpiä, jossa siis rikotaan normaalit rajat itsessämme ja ympärillämme ja uskotaan isompaan ja parempaan tulevaan?

Yrittäjyydessä ei ole kyse ylimaallisessa ideassa vaan rohkeudessa toteuttaa se. Olisiko uudenlaisessa opettamisessa myös kyse rohkeudessa toteuttaa uutta? 

Tilaisuudessa juuri kuullaan näiden huikeiden yrittäjien tarinaa, jota nyt keskityn kuulemaan, jotta voin niin oppia taas uutta! Ehkäpä hoksaan taas jotain opejuttuihin liittyviä juttuja :)

Robota = Pakko työ!

Otsikossa opetetaan Tsekin kieltä, jonka nappasin viime viikolla työpaikallani vierailleen robottojavalmistavan yrityksen Probotin esityskalvoista.

No tuollekin opille tuli käyttöä, kun eilen ollessani työnpuolesta MegaMatchmaking -rekrytointimessuilla mietin työn pakollisuutta tai millainen pakkotilanne monella tällä hetkellä työttömänä olevalla on hankkia työtä. 

Yksi päivän luennoista kävi läpi työnhakijabrändäystä/työnhakukampanjoita eli millaisia uusia työkaluja työnhaussa voi ja kannattaa käyttää. Samalla mietin opetushenkilöstön rekrytointia ja sitä käytetäänkö siellä jo erottautumistekijöinä näitä uusia tapoja?

Oman elämän esimerkkeinä Satu Olkinuora ja Ville Näyhä. Haastattelijana Antti Haapalainen.

Puhujiksi oli pyydetty kaksi tälläisen uudenlaisen työnhakukampanjan jo menestyksekkääsi toteuttanutta henkilöä Satu Olkinuora (http://satuolkinuora.wordpress.com/) ja Ville Näyhä (http://nayha.com/ville/), joiden molempien tapana oli ollut toteuttaa itselleen webbisivut, jotka toimivat sitten hakuilmoituksena. Olkinuora oli vahvasti yhdistänyt tähän sosiaalisen median, mutta Näyhä oli keskittynyt täsmä iskuihin suoraan yrityksiin, joihin halusi rekrytoitua. Molemmille tämä tapa hakea töitä tuotti positiivisen tuloksen, jota perinteinen tapa ei ollut tuottanut.

Näiden tapojen lisäksi olen ollut seuraamassa sivusta esimerkiksi video CV:eiden tekoa ja niissäkin työnhaku on selkeästi tehostunut tämän uuden tavan kautta. Esimerkki: https://www.youtube.com/watch?v=q7gN03ZG5J0 

Jää siis nähtäväksi millaisessa murroksessa myös ammatillisten opettajien työnhaku on tulevaisuudessa?

OT: Oppimiskäsityskirjoitelma

Oppimiskäsityskirjoitelman virikekysymykset olivat seuraavia: 

• Mitä mielestäsi oppiminen tarkoittaa?
• Miten mielestäsi ihminen oppii parhaiten? 
• Miten opetat omaa alaasi?
• Miten omaa alaasi oppii parhaiten?
• Miksi oppimista tapahtuu, miksi ei tapahdu?

Hauskoja nämä portfoliopysäkit, kun ne pakottaa myös kirjoittamaan ylös ajatuksia, joita kokoajan tässä opintojen edetessä tulee joka tapauksessa mieleen.

Oppiminen on melko laaja käsite ja sitähän voi käsitellä eri näkökulmista ja teorioiden kautta vähän eri tavoin. Minulle itselleni oppiminen on muutoksen tapahtumista. Koen, että oikean syvän oppimiskokemuksen jälkeen osaan toimia eri tavalla ja suhtautua asioihin laajemalla näkemyksellä. Tietojen ja taitojen lisääntyminen on toki oppimisessa keskiössä, mutta samalla vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin.

Oppimista on varmasti yhtä monen tyyppistä kuin on ihmisiäkin. Osalle toimii hyvin luentotyyppinen oppiminen, toiselle lukeminen ja kolmannelle keskustelu. Itse koen, että tekemällä oppiminen on yksi parhaita menetelmiä sisäistää asiat. Tietojen vieminen kohti aitoa kokemuksellista tilannetta auttaa syventämään oppimista. Samalla, kun pääsee vielä tekemään asioita toisten kanssa niin vuorovaikutuksen kautta oppiminen monipuolistuu ja saa uusia näkökulmia, joita ei yksin puurtamalla tulisi huomanneeksi. Pidän itse oppipoika-mestari käytänteistä ja haluaisin nähdä, että toimitapaa käytettäisiin nykyistä enemmän ihan kaikenlaisessa opiskelussa ja työssä oppimisenedistämiseen. Koulussa tällä metodilla voisi rikkoa perinteisiä luokkarajoja ja työpaikoilla osastojaottelua. Näin varmasti kehittyisimme kaikki niin vuorovaikuttajina, kuuntelijoina kuin asiantuntijoina.

Oppimiskäsityskirjoitelman kolmas kysymys sai minut miettimään kysymystä "Mikä on oma alani?". Olen koulutukseltani diplomi-insinööri, jonka informaatioverkostojen tutkinto sisälsi miltei puolet talouteen liittyviä opintoja. Työelämä on vienyt minua koko ajan enemmän kohti organisaationkehittämisaktiviteetteja sisältäen aina aimo annoksen kansainvälisyyttä, viestintää, markkinointia ja nyt erityisesti yrittäjyys- ja innovaatioasioita. Kenties ominta opettamissakkia minulle olisi aikuis- tai ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka olisivat kiinnostuneita yrittäjyydestä ja start-upyrityksen organisaation- ja henkilöstöhallinnon kehittämisestä monipuolisesti. Näiden aiheiden opetus olisi mielestäni mielekkäintä toteuttaa case-opetuksena, jossa korostuisi aidot kehittämishankkeet yrityksistä tai opiskelijoiden omista organisaatioista.

Koen tälläisen case-tyyppisen opetuksen mahdollistajaksi, sen että minulla on töitteni kautta todella hyvät yhteydet yrityksiin ja olen verkottunut laajasti erityisesti jatkuvasti kehittyvälle IT-alalle. Hankin myös jatkuvasti uusia kontakteja ja tykkään verkostoitumisesta jonka näen olevan yksi parhaita tapoja pitää itseään ajantasalla päivän polttavista asioita ja aiheista. Näitä ja aitoa työelämäkokemusta voi sitten hyvin hyödyntää opettamisessa. Näenkin itseni tulevaisuudessa opettajana, joka ei tee pelkkää opettamistyötä vaan on jatkuvasti mukana myös yrityselämässä.

Oppimisen yksi tärkeimpiä tekijöitä on mielestäni opiskelijan motivaatio. Halu oppia ja tehdä muutos on ehdottomasti ykkös driveri. Oppimisinnokkuuteen voi toki vaikuttaa myös opettajan motivaatio. Opettajan tulisi olla innostunut omasta alastaan, koska innostus tarttuu. Esimerkkinä toimiminen ja itsensä likoon laittaminen tilanteessa kuin tilanteessa viestittää opetettaville positiivista sanomaa ja uskon, että opetuksen tulokset ovat paremmat. Opiskelijoiden rohkaiseminen ja tukeminen kokeilevaan oppimiseen ovat varmasti menetelmiä mitä itse tulen käyttämään ja aika näyttää tapahtuuko oppimista vai ei. Opettajan tulee toki koko ajan myös peilata omaa tapaa toimia ja pyrkiä muuttamaan sitä niin, että syntyy parempia oppimistuloksia. 

.

Elinikäisenoppimisen dilemma: Mitenköhän sitä säilyisikin aina yhtä innokkaana imemään uutta infoa kuin pesusieni vettä?

Innovointi oppimismenetelmänä?

Opetusmenetelmät ovatkin aiheena ape5-teemassa, mutta minä pohdin niitä jo viime viikolla on töissä me järjestetään säännöllisesti innovaatiosessioita. Voiko innovointi siis pitää yhtenä tehokkaana opetusmenetelmänä?

Innovaatiosessioiden ajatus on tuoda ihmiset uuden aiheen ympärille hoksaamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia kyseisestä aihealueesta. 

Viime viikolla yhteistyökumppaninamme toimi Oulun Energia, joten keskityimme vahvasti energiaan liittyviin juttuihin, kuten sähkömarkkinoiden muutokseen, sähköverkon haasteisiin ja sähköiseen liikenteeseen.

Osallistujat alustettiin aiheisiin asiantuntijoiden avustuksella, jonka jälkeen sukellettiin innovoimaan. 

Innovointia tehtiin oheiseen aikatauluun ja Oulun energian kertomiin tarpeisiin nojaten ja wautsi mitä tuloksia syntyikin. 

Poppoota oli reilut 60, joten innovointi isommallaki opetusryhmällä onnistuu mainiosti. 

Asiantuntijat kiersivät ryhmissä auttamassa ja vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin.

Mielestäni nämä innovaatiosessiot ovat mitä suuremmissa määrin ainakin ammattilaisille oikein mielekäs tapa oppia uutta ja samalla tuottaa jotain hyvinkin konkreettista! Oppia kertyy aihealuuesta mutta myös liiketoiminnansuunnittelusta!

Toivottavasti innostutte innovoimaan!

Ps: Kirjoittelin tän taas Blogger Appsilla. Kätevää!

APE3: Mitkä ovat opettajan velvollisuudet ja oikeudet?

Viime keskiviikkona meillä oli ihka ensimmäiset virtuaalisessiot. Parasta siinä omalta kohdalta oli, että tekniikka toimi kerta laakilla, kun osasi aukaista Google Chromen sijaan Explorerin. :) 

Alkukeskustelujen jälkeen päästiin asiaan ja meidän tiimi sai luvan aloittaa opetussession. 

1. Mistä löydän opettajan työtä koskevaa pätevää ja olennaista oikeudellista tietoa?

Tein tähän meijän tiimin puolesta pikku alkuteaserin Animotolla, jonka käyttöä olen halunnut monesti harjoitella. http://animoto.com/play/1nBQCU7qEj6unykH4Vzoiw 

Animoto on hyvä työkalu nopeiden videoiden tekemiseen ja sen käytöstä voisinkin lupautua tekemään ohjeistavan blogipostauksen joku päivä. 

Tähän meidän tiimin tehtävään löytyikin pääasialliset linkit jo tehtävänannosta eli www.finlex.fi, www.oph.fi, www.minedu.fi, www.oaj.fi. Finlex on oikeuministeriön ajantasaisen lainsäädännöllisen tiedon maksuton tietopankki, josta ammatilliselle opettajalle on eniten varmasti hyötyä osioista, joissa käsitellä työsopimuslakia, vuosilomalakia, tekijänoikeuslakia, lakia ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, lakia aikuiskoulutustuesta ja lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta. 

www.oph.fi on opetushallituksen tarjoama sivusto, jossa käsitellä opetuksellisia asioita muun muassa koulutuksista, tutkinnoista ja säädöksista. www.minedu.fi on erityisen tärkeä sivusto josta löytyi kootusti opetusta koskevia lainsäädännöllisiä asioita ja niiden muutoksista. 

www.oaj.fi opettajien ammattijärjestön ylläpitämä sivusto, josta ammatillinen opettaja voi löytää tietoa opettajan kelpoisuudesta, edunvalvonnasta, opettajan ammattietiikasta ja arvoista, eläkkeestä ja kansainvälisyysasioista.

Käsittelimme asiat tarkoituksella melko nopeaa ja keskityimme aktivoivaan kuulijoita käyttäen AC:n ideakarttatyökalua hyväksi. Mielestämme meidän koulutussessio oli hyvin interaktiivinen ja ei sisältänyt liikaa puhuva pää osiota. 

2. Miten hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen näkyy opettajan käytännön työssä?

Tästä teemaryhmä punaisten aiheesta jäi erityisesti mieleen tasapuolisen kohtelun tärkeys ja tarkoituksenmukaisuus kaikessa työssä. Puoluettomuus ja luottamus olivat myös opettajan työssä korostuvia hyvän hallintoperiaatteen mukaisia tapoja toimia. Tykkäsin erityisesti tämän ryhmän tavasta esittää, kun hyviä aihetta koskevia case-kysymyksiä oli ripoteltu pitkiin matkaa, joilla aktivoitiin ihmisiä ajattelemaan. 

3. Miten huolehdin opiskeluympäristön turvallisuudesta opettajan työssä?

Mielestäni nämä lainsäädännölliset asiat ovat melkolailla asioita, joista monet ratkeaa maalaisjärkeä käyttämällä. Opiskeluympäristön turvallisuusasioihin koulutetaan niin henkilöstöä kuin opiskelijoitakin ja heiltä täten vaaditaan myös niiden asioiden osaamista. Lisäksi kouluilla järjestetään erilaisia turvallisuusharjoituksia säännöllisin väliajoin esimerkiksi paloharjoitukset. Toisaalta turvallisuusasiat voivat olla läsnä ihan opettavasta aineesta riippuen käytännön opetustilanteessa esimerkiksi erilaiset laboratoriokokeet ja niissä käytettävät aineet. Tällöin tilat tulee pitää siistinä ja järjestyksessä ja hävittää vanhentuvat mahdollisesti vaaralliset aineet asianmukaisesti. 

Tämä ryhmä oli ottanut alkuherättelyksi Esa Saarisen puukotustapauksen, jossa maalaisjärjellä ei olisi varmastikkan suojauduttu niin kuin ei muissakaan näissä koulumaailmaa viime vuosina järkyttäneissä tapauksissa, joissa on käytetty silmitöntä väkivaltaa. Toki näissä kaikissa tapauksissa ennakointi ja syrjäytymistapausten ehkäisy on varmasti parhaita tapoja minimoida näitä kauheita tapahtumia toistumasta.

4. Miten otan huomioon salassapitosäännökset ja tietosuojan opettajan työssä?

Salassapitovelvollisuuden rikkominen on varmasti yksi yleisimmin tapahtuva rike opettajan työssä. On niin helppo kertoa aikaisempien opiskelijoiden saavutuksista ja samalla helposti paljastaa kyseisen opiskelijan henkilöllisyys. Tulisi aina muistaa, että hyvä käytäntö olisi kysyä lupa kyseisiltä opiskelijoilta heidän esimerkkeinä käyttämiseen tai naamioida esimerkit niin yleisluontoisiksi, ettei niistä voi ketään tunnistaa. 

Tämäkin ryhmä oli laatinut hyviä käytännön esimerkkitapauksia ja aktivoi niiden avulla kuulijoita hienosti mukaan.

5. Miten otan huomioon tekijänoikeudet opettajan työssä?

Tekijänoikeusasioiden kanssa parhaiten pärjää, kun aina liittää omiin materiaaleihin lähdeviitteet. Ei siis tule esittää mitään omanaan mitä ei itse ole kirjoittanut tai kehittänyt. Tätä samaa periaattetta voi pyytää, jos jakaa omaa materiaalia toisille opettajille eteenpäin, että he laittaisivat näkyviin kenen tuottamaa materiaalia esittävät. Olen ymmärtänyt, että tällä hetkellä opettajat eivät tee kovinkaan paljon yhteistyötä materiaalien valmisteluissa, joka tuntuu niin hullulta, kun on työskennellyt itse IT-alalla, jossa kaikki materiaalit valmistellaan yhteistuumin ja ovat yhteisesti toisten käytettävissä. Toivon todella, että tämä tapa toimia muuttuisi tai ainakin uskon, että itse tulen hakemaan yhteistyömahdollisuutta kanssaopettajilta. 

Kävimme ryhmämme kanssa palautekeskustelun koko lainsäädäntöluennosta ja olimme yhdessä tuumin sitä mieltä, että tilaisuus oli liiaksi puhuva pää-menetelmällä toteutettu. Jäimme siis kaipaamaan paljonkin aktivoivempaa tapaa esittää asioita, jotta keskittymiskykymme ei olisi herpaantunut muihin juttujen pariin. Kaikkinensa ekaksi opetussessioksi tämä oli sangen mainio rypistys ja tulevaisuus näyttää miten koko ryhmä kehittää aktivoimistaitojaan :)   

APE 2: Millaista osaamista tarvitsen ammatillisena opettajana?

(Nyt näitä APE-turinoita päivittyy hurjaa vauhtia, kun copy-pastaan vastauksia muualta tänne blogiin :) )

APE 2 pohdinnat ja virikekysymykset liittyvät vahvasti kakkoslähipäivään, jossa pääsimme jo ekaa kertaa lopussa pitämään pienet opetussessiot.

Paras oppi minulle tuolta päivältä oliyhden opetusryhmän käyttämä menetelmä vapaasta kirjoittamisesta. Siinä annettiin 30s aikaa kirjoittaa vastauksia helppoon kysymykseen. 30s jälkeen pyydettiin valitsemaan yksi vastauksista/ajatuksista, joka sitten jaettiin muulle ryhmälle vuorotellen perustellen. Kierroksen jälkeen vielä jaettiin vielä muita ajatuksia joita ei ollut tullut vielä keskusteluissa esille.  Koin tämän tavan toimia mielekkäänä ja siinä sai sopivasti jäsenneltyä ajatuksia. 

Toisena päivänä alkoi kulua jo kahvia ja teetä!

1. Mitä ammatilliselta opettajalta ja koulutukselta odotetaan? (yhteiskunta., työelämä, oppilaitos, opiskelijat)

Ammattilliselle opettajalle on tiettyjä lainsäädönnöllisiä vaatimuksia, jotka tulee toteutua. Myös EU ja tietyt kansainväliset sopimukset (Esim bolognan sopimus) tuovat odotuksia opettajan työhön ja koulutukseen. Nämä on monesti otettu huomioon oppilaitoksen säännöissä ja opetuksen sisällöissä. Lisäksi yhteiskunta ja työelämä tuovat tiettyjä vaatimuksia eli opettajia kannattaa vaan kouluttaa tarpeeseen eli kortistoon opettajien kouluttaminen ei ole yhteiskunnallisesti mitenkään järkevää.  

2. Miten eettisyys (tai arvo-osaaminen) näkyy ammatillisen opettajan työssä?

Eettisyys näkyy varmasti parhaiten tasa-arvoisessa käyttäytymisessä ja kohtelussa niin oppilaita kuin opettajiakin kohtaan. On tärkeää huomioida kaikki samalla tavalla ja pyrkiä ratkaisemaan mahdolliset erimielisyyden mahdollisimman nopeaa ennen kuin ne paisuvat liian suuriksi möröiksi. Jokaisella opettajal on varmasti erilaiset henkilökohtaiset arvomaailmansa, mutta opetustyössä niiden ei tulisi liiaksi näkyä. 

3. Miten opettaja ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan?

Koen, että tärkeintä ammattillisen opettajalle on pitää yllä työelämäsuhteita, jotta tietää millaista osaamista opiskelijoilta heidän valmistuttuaan vaaditaan. Opettajalla olisi jo alunperin hyvä olla yritys/ammattikokemusta opettavalta alalla, muuten koen että ammatillinen opettaminen on miltei mahdotonta. 

Lukeminen (monipuolisesti niin ammattikirjallisuus kuin sanomalehdet yms) ja tutkimustiedon päivittäminen on toki myös tärkeää, jotta tietää mihin päin oma ala on suuntaamassa. 

Yhdeksi tärkeäksi näkökulmaksi nostaisin vertaisoppimisen, jota yllättävän ja harmittavan vähän käytetään opettajan työssä. Se olisi varmasti parasta oppimista, kun kävisi kuuntelemassa saman alan opettajan työtä ja vaihtamassa ajatuksia ja opetusmateriaaleja. Lisäksi myös ihan toisen alan opettajan opetustilanteita seuraamalla voi oppia uusia opetusmenetelmiä omaan työhön. 

4. Kuinka säätelen omaa oppimistani?

Säännönmukainen peiliin katsominen opettaa eli reflektointi. Palautteen pyytäminen ja vertaisarvionti ovat myös tehokkaita tapoja. Lisäksi jos opettajan työssä pitäisi tälläistä blogia niin varmasti pystyisi katsomaan taaksepäin ja näkisi kuinka kehittyy työssään. 

5. Mitä tarkoittaa tutkiva ja kehittävä oppiminen?

Tutkivan ja kehittävän oppimisen ryhmältä jäi mieleen, kun he näyttivät videon alkuun. Harmittavaa vaan että en nyt löytänyt sitä linkkiä mistään optimasta, että olisin sen videon tähän voinut lisätä. Tutkivassa oppimisessa oli pääajatuksena, se että oppilaat tutkimusta tehdessään tekisivät uusia löytöjä eli oppeja ja tuottaisivat ihan uutta sisältöä jo aikaisemmin tutkitun päälle. Tutkimusta tehdessä tärkeää on kyseenalaistaa ja ihmetellä aikaisemmin löydettyä ja vertailla uusiä löydöksiä toisten kanssa. Lisäksi monipuolisen asiantuntijajoukon yhteen tuominen kehittää kaikkien osaamista, kun tietoja jaetaan ryhmässä.

Mihin me ollaan oikein ryhdytty? Kuvassa teemaryhmäkeltaisen tiimikaverini Jaana.

APE1 - Miten minusta kehittyy ammatillinen opettaja?

Vihdoin pääsin viikonloppuna pohtimaan näitä asioita, kun viimeisetkin esseet kasvatustieteisiin on palautettu. JEE! Harmittaa, että nämä tulee nyt vähän myöhässä, mutta jatkossa tulee varata paremmin aikaa reflektoida asioita heti kättelyssä.

1. Mistä ammattipedagogiset opinnot muodostuvat?

Saimme aimoannoksen sisältötietoa näistä opeopinnoista lähipäivillämme elokuun lopussa. Kokonaisuutena nämä ammattipedagogiset opinnot ovat juuri se isoin osuus näitä opeopintoja, joten ne tulevat viemään paljon aikaa tulevan puolen vuoden viikoista. Sen olen jo saanut huomatakkin nyt, kun kirjoittelen näitä vastauksia vähän myöhemmin. 

Suoritan nämä ammattipedagogiset verkossa niin niihin kuuluu automaattisesti paljon e-oppimista eli kaikkien erilaisten järjestelmien ja sähköisten opettamismenetelmien omaksumista, joka on minusta todella mukavaa. Sisällöllisesti näihin ammattipedagogisten opintojen ensimmäiseen osuuteen kuuluu pohtimista ammattiopettajan osaamisesta, lainsäädännöstä, oppimistavoista, oppijantuntemukseksesta, opetuksen monipuolisuudesta, opiskelijaa aktivoivasta opetuksesta, ryhmädynamiikasta, opetuksen suunnittelusta ja arvioinnista. 

Loppuosio painottuu sisältöä monipuolistaviin aihekokonaisuuksiin, kuten kansainvälisyyteen, yrittäjyyteen, kestävään kehitykseen, erityiskasvatukseen ja työelämälähtöisyyteen, jotka koen erityisen mielenkiintoisina.

2. Miten toteutan pedagogiset opinnot henkilökohtaisen opetussuunnitelmani (HOPSin) mukaisesti?

HOPSin olenkin onneksi jo tehnyt ja sinne kirjoittelin, että minulla ei ole opinnoillani mitään kiirettä, joten tulen varmasti käyttämään sen koko 3 vuotta näihin opintoihin. Ajattelen niin, että kun joka viikko teen tietyn määrän näitä opintoja varten asioita töiden lisäksi niin varmasti pääsee maaliin tuossa kolmessa vuodessa. Minun kuormaa toki helpottaa nyt jonkin verran se, että ole saanut ne kasvatustieteenopinnot tehtyä nyt kesällä. Valitsin HOPSiin jo listan valinnaisistakin, jotka koin itselleni mielenkiintoisimmiksi ja tärkeimmiksi siltä osin, että tietoni ja taitoni karttuisivat mahdollisimman monipuolisesti.

3. Mitä ammattipedagogiikka tarkoittaa?

Pedagogiikka on monivivahteinen käsite, johon sisältyy monia merkityksiä, mikä jotuu mm. siitä, että kysymyksessä on vanha, historian kuluessa myyntunut käsite, ja myös siitä, että käsitteen käyttö eräissä muissa maissa on joiltakin osin meidän käyttötavoistamme poikkeavaa. (Hirsjärvi S., 1982)

Lähipäivissä opimme, että pedagogiikan lyhyt määritelmä on Oppi Oppimisesta. Tästähän tämän blogin nimen ajatuskin lähti. Olemme siis oppimassa kuinka saisimme tulevaisuudessa opettamamme tulevat ammattilaiset oppimaan parhaiten.

4. Miten kehitän ja dokumentoin osaamistani blogin = prosessi-portfolion (verkko-oppimis-päiväkirjan) avulla?

Olen ottanut tähän blogin kirjoittamiseen tavan havainnoida asioita ympäriltäni, jotka voisivat liittyä tulevaan opettajan työhön. Olen siis alkanut kerätä "viikon vinkkejä", joiden avulla pohdin opettajuutta ja asioita, jotka joko parantavat, kehittävät tai kasvattavat meitä tulevia ammatillisia opettajia. Myös tämä julkikirjoittaminen on varmasti yhdenlainen tapa oppia itsestä oppijana. Uskon, että en liiaksi nipota blogini kanssa vaan pyrin pitämään sen rennon asiallisena ajatusten virtana. 

Näyttelijän oppeja soveltamaan

Olen päivätyössä Oulun Yritystakomolla ja meillä vierailee viikottain hyvin mielenkiintoisia ihmisiä innostamassa tulevia yrittäjiä. Tänään olimme saaneet vierailulle Kari-Pekka Toivosen, joka suurelle yleisölle on tuttu leffatähtenä, mutta nyt hän vaikuttaa Oulun kaupungin teatterin johtajana.

      Saatiin häneltä aimo annos ajateltavaa tähän päivään ja jälleen kerran osu ja upposi myös opettajan työtä ajatellen niin lähdin oppeja tänne jakamaan.

Kari-Pekka puhui oikeanlaisesta palautteenantamisesta. Palautteen voi antaa todella väärin ja tappaa kaiken innostuksen, jos ei ole kuunnellut toista. Molempien palautetilanteessa olevien suunta voi olla aktiivinen, mutta täysin eri.

- Ole läsnä ja kuuntele (pitäis olla perusasiaa, miksi niin vaikeaa nykyään?!)
- Kuuntele, elä keskity itseesi
- Kysy jos et ymmärrä
- Myönnä mokasi -> korjaa mokasi nopeaa
- Idea et ole sinä, sitä saa ja pitää tökkiä

Lisäksi Toivonen pyysi kaikkia suomalaisia olemaan ylpeitä siitä mistä tulee. Rakentaa rohkeasti oman vahvan itsetunnon kaiken kokemasi ja näkemäsi ympärille.

Tämmöisiä ajatuksia poimin hyvinkin vauhdikkaasta ja luovasta esityksistä. Mitä muutakaan voi taiteilijalta odottaa? :) 

Johtamisopit hyötykäyttöön

Viime viikon oivalluksena ajattelin kirjoitella johtamisen ja opettamisen samankaltaisuudesta. Olen siis ajatellut, että pyrkisin läpi koko näiden opettajaopintojen tekemään pieniä arjen hoksautuksia opettamiseen liittyvistä ajatuksista ja jakaa niitä täällä blogissa. Aika näyttää miten tässä itselleni asettamassa haasteessa selviydyn, mutta ainakin tavoitteita on hyvä asettaa.

Osallistuin viikonloppuna nuorkauppakamarien alueen D aluevaalikokoukseen, jonka pääseminaarissa kuultiin huikeita tarinoita hyvin erilaisista johtamispoluista. Seminaarissa puhuivat Oulun kaupungin valtuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie, Kauppuri5 hampurilaisravintolan omistaja-omistaja Aki Mursu, Tutoris Oy:n toimitusjohtaja Laura Juvala, ZEF Solutions Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela ja teollisuusneuvos Jorma Terentjeff. 

Puhujien oli siis pyydetty määrittelemään 5 merkkipaalua/oppia heidän johtamispolultaan. Tarinat vaihtelivat siis poliittisesta urasta, monimuotoisiin teollisuusuriin ja omien yritysten johtamisiin. 

Pidin korvat auki koko ajan myös näiden opeopintojen osalta ja eniten minuun näihin liittyen kolahti pari kalvoa, joista näpsäsinkin kuvat. Ensimmäisessä kuvassa Laura Juvalan opit johtajaksi kasvamisesta, jotka minusta sopivat vallan mainiosti myös huipun opettajan osaamisiin.

* Oma persoona ja asenne
* Omat arvot
* Kyky kasvaa ja kehittyä
* Hyvä fyysinen ja henkinen kunto
* Ajantasainen ammattitaito
* Nöyryys
* Elämänhallinta
* Oma "laskiämpäri"

Eikö kuulostakin listalta jonka otsikoksi sopisi myös Opettajaksi kasvaminen?

Opettajan työ vaatii tietynlaista personaa ja sitäkin enemmän asennetta. Persoonaa emme voi kauheasti muuttaa, mutta voimme sitä hioa. Asenne puolestaa kumpuaa meistä itsestämme ja asenne on mielestäni täysin oma päätös. Oikealla asenteella toimien näyttää myös esimerkkiä opetettaville. 

Jokaisella meillä on erilaisia arvoja, mutta mielestäni ammattillisella opettajalla voi korostua juurikin siihen ammattikuntaan tyypilliset arvot. Muunmuassa toisten arvomaailman ymmärtäminen ja sen huomioon ottaminen on yksi opettajan ammattitaidoista, joihin voi kasvaa ja kehittyä varmaan vain työtä tekemällä. Erityisesti ammatillisen opettajan tulee jatkuvasti päivittää osaamistaan eli kasvaa ja kehittyä ammattillisesti myös itse, jotta voi hyvällä omalla tunnolla kouluttaa erityisosaamisen ammattilaisia tietyllä alalla. Kuinka tämä sitten kiireisessä opettamistyössä tehdään on asia erikseen? Opettajien tulee kuitenkin osata vaatia myös osaamisen päivittämiseen resursseja ja olisi ehkä hyvä että jokaisella ammattiopettajalla olisi aina toinen jalka yrityselämässä/ammattipuolella ja toinen jalka opettamassa. 

Nöyryys kuvataan wikipediassa tottelevaisuudeksi, kuuluaisuudeksi ja sopeutuvaisuudeksi. Tämä on varmasti niitä nykypäivän opettajan tärkeimpiä osaamisia. Opettajat eivät ole enää kansankynttilöitä, jotka ammentavat omaa "oikeaa" tietoa oppilaille vaan opettajan työ on vuorovaikutteista oppilaiden keskustelun ohjaamista.

Lopulta kaikki hyvät opettajat ovat varmasti myös hyvinvoivia. Voimme hyvin jos elämänhallintamme on tasapainossa. Nukumme, liikumme ja syömme hyvin. Tämä on varmasti kaikkein vaikeinta aloittavalla opettajalla, jolla kaikki on uutta ja työpäivät venyvät ja tunnit eivät riitä. Lisäksi Juvala mainitsi että hänen elämänhallinnan tärkein osa on ollut oma laskiämpäri eli henkilö jolle on voinut toistuvasti tyhjentää omaa mieltään painavia asioita, koska töissähän ylin johtaja ei näin voi kenellekkään tehdä. Tälläisen henkilön (kollegan tai perheenjäsenen) jokainen opettajakin varmasti tarvitsee, koska omille "alaisilleen" eli oppilailleenhan ei pahaa oloaan kannata purkaa.

Toinen minua puhutellut asia oli edellytykset tulokselliseen ihmisten johtamiseen, joita Jorma Terentjeff oli listannut.
* Pelisäännöistä sopiminen (yhdessä)
* Tavoitteet ja niihin sitouttaminen
* Valtuuksien antaminen
* Kontrolli ja palaute (kiitos)
* Esimerkkinä toimiminen
* Jatkuvan kiinnostuksen osoittaminen


Opettaminen on mitä enemmissä määrin ihmisten johtamista oppipolulla ja sen vuoksi koinkin, että oheinen listaus napsahtaa kyllä niin nenän päähän kaikkea opettamista ajatellen vaikkakin nämä opit tulivat vahvan teollisen uran tehneeltä henkilöltä. Näillä opeilla varmasti saadaan tuloksia aikaan myös oppimispuolella. Oletteko jo opettamista enemmän tehneet samaa mieltä?

Tälläisiä oivalluksia ja oppeja viime viikonlopulta. Kuullaan taas! Enköhän pian pääse tänne julkaisemaan myös niitä virallisempien APE-sisältöjen pohdintoja. :)