APE13: Työelämälähtöisyys

Ystävänpäiväviikon keskiviikkona meillä oli aihepiirissä Työelämälähtöisyys ja -läheisyys. Tällä kertaa ajattelin sukeltaa aiheepiiriin pohtimalla myös vähän ydinkysymyksistä nousevia ajatuksia unohtamatta toki käytännön toteutuksen purkamista ja opetusmenetelmien esittelyä, joihin olen paljon edellisissä keskittynyt. 

Ydinkysymykset olivat siis:

Mitä ja millaisia ovat työelämälähtöiset oppimisympäristöt?

Miten työelämälähtöistä oppimista ohjataan?

Aihepiiriin päästiin sukeltamaan omien kokemusten kautta jo esitehtävässä, jossa nostin tarkoituksella myös opettajan omia työelämäoloja- ja työelämäsidonnaisuutta vahvasti esille. Koen, että mitä paremmat työelämäsidokset koululaitoksen ulkopuolelle opettajalla on sitä paremmin hän voi toteuttaa työelämälähtöisyyttä kaikissa opintojen vaiheissa, harjoitteluissa, casetöissä, lopputöissä, yrittäjävierailuissa tai excursioissa yrityksiin.

Ennakkotehtäväksi valittiin joko haastattelu tai sitten omakohtaisiin kokemuksiin pureutuminen ja lisäksi toiveet tulevalle opetussessiolle sen sisällöistä.  Minä valitsin ensimmäisestä kahdesta jälkimmäisen, jonka ajatuksista haluan tähän nostaa juttuja:

Olen ollut useamman kerran työpaikoillani harjoittelijoiden työpaikkaohjaajana ja on nyt jännä ajatella tätä tehtävää pedagogisesta lähtökohdasta, kun silloin en ollut vielä opettajaopintoja aloittanut. Pääasiassa kouluilta tullut ohjeistus ja aktiivisuus on ollut joka kerralla hyvinkin heikkoa. Opiskelijat ovat itse ottaneet yhteyttä olisiko harjoittelupaikkaa tarjolla ja vain yhden kerran opettaja on halunnut tulla harjoittelua ennen ja sen päätteeksi käymään työpaikalla juttelemassa miten harjoittelu sujui. Tämä oli kyllä siinä tapauksessa todella hyvä, kun kyse oli ulkomaalaistaustaisen henkilön kielitaidon kehittämisestä niin siinä samalla varmistettiin, että kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet työtehtävät ja tavoitteet samalla tavalla.

Kaikki nämä harjoittelut ovat olleet hyvin tietointensitiivisiä paikkoja korkeakoulutetuille, joissa monissa on päädytty tuottamaan erilaisia dokumentteja (perehdytys-, markkinointi-, viestintämateriaalia), joten ohjaamista on toki tarvittu, että kyseinen henkilö on päässyt tuottavaan työhön, mutta samalla on luotettu kokelaan korkeaan koulutukseen ja entisiin kokemuksiin. Se mikä myös tulee ottaa huomioon on, että paikat ovat olleet monesti työvoimapoliittisten koulutusten harjoitteluja eivätkä niinkään jonkun ammattitutkinnon harjoitteluja eli niistä minulla ei ole kokemusta. Toivottavasti niissä opettaja ottaa vahvemman roolin myös työpaikan suuntaan.

Oivalluksia:

•  Harjoittelijan motivaatio saadaan pidettyä yllä riittävän haastavissa työtehtävissä.

• Tarkka ja riittävän laaja perehdytys on todellakin tarpeen, vaikka henkilö olisikin harjoittelussa vain muutaman viikon.

•  Harjoittelijan ohjaamiseen tulee varata tarpeeksi aikaa. Omassa kiireellisessä työssä tämä on haastavaa, mutta ilman tätä harjoittelija turhautuu työssään.

• Ohjauksen tulee olla joka päiväistä tai ainakin on oltava saatavilla jos ohjattava tarvitsee jotain tietoja.

• On hyvä ottaa isompikin osa organisaatiota mukaan harjoittelijan ohjaamiseen. Näin saadaan muitakin näkökulmia työhön, tehtävään ja yleisesti työelämään.

• Harjoittelijan tulosta on myöskin informoitava koko organisaatiota samoin kuin informoitaisiin uuden työntekijän tulosta, jotta harjoittelija kokee itsensä tervetulleeksi ja kaikki osaavat varautua ja tarjota apua.

• Harjoittelu ajan tullessa loppuun tulee mahdollisimman selkeästi sopia mahdollisista jatkoista työsuhteen muodossa tai sopia esimerkiksi kuinka harjoittelija voi hakea organisaatiosta kesätyötä, jos hänet on koettu sellaiseksi työntekijäksi josta on lisäarvoa yritykselle.




Sisällöllisesti minua toki kiinnosti paljon asiat, jotka olivat myös hyvin HR-sidonnaisia, mutta lisäksi toki kaikki oppilaitoksissa tapahtuvat jutut, joista erityisesti mieleen jäi sessiossa esiin noussut työharjoittelun aloituseminaari.  






Ennakkopohdinnassa mieleeni juolahti muunmuassa tälläisiä ajatuksia:     


Työelämälähtöisyys on toki minulle kovin tuttua IT-alan HR-näkökulmasta, mutta tuosta koulutus/oppimisnäkökulmasta kaikki info on tervetullutta. 
Toki tässä keskitytään koulutukseen/oppimiseen, mutta olisi hienoa kuulla millaisia HR-juttuja esim perehdysprosesseja kouluissa on uusille työntekijöille.


•  Kuinka opettajat pitävät yllä työelämäkontakteja? 

• Onko heille varattu resursseja työnkierrolle?

• Onko opettajilla omia verkostoja joissa vaihtaisivat alansa kuulumisia? Toki ammattijärjestö mutta muuta?

• Millaisia some-kanavia tiedon/työelämälähtöisyyden jakoon on?


Opetussessio oli jaettu mukaviin pieniin asiantuntialuentoihin (työelämälähtöinen oppimisympäristö, näyttötutkinnot ja gamelab, työelämälähtöisen oppimisen ohjaaminen) ja lisäksi ryhmätyöhön breakouthuoneissa ja muihin keskusteluttamisiin, jotka kivasti rytmittivät opetussessiota. Lisäksi meille oli luotu googleforms kysely osaamisen varmistamiseen, johon voi helposti palata linkin kautta: https://docs.google.com/forms/d/1DEfPFxeFuowMT0YuyMdBOdC1R5DCx58ed1U8h7AkU_Q/viewform






Minusta opettajaryhmä onnistui hyvin opetussessiossaan ja he saivat hienosti tuotua ydinkysymysten lisäksi uusiakin juttuja, kuten GameLab-muotoisen opiskelun, johon olenkin jo aiemmin tutustunut edellisen työpaikkani Yritystakomon kautta.