Elämää pofon jälkeen?

Piuh!Kylläpäs meillä oli infon täyteinen Portfoliopysäkki 2 eilen. Pysäkillä jokainen meistä pääsi vakuuttelemaan omaa osaamistaan opettaja, jotta ansaitsisi opintopisteet tästä ensimmäisestä APE-kokonaisuudesta.

Oli kyllä huippua oman esityksen aikan huomata kuinka paljon tuosta opettamisesta jo nautti. Ainut vaan mikä jäi vähän harmittamaan, että minun prezi-kalvot eivät kaikille päivittyneet sitä mukaan, kun niitä esitin. Kuulijoiden olisi ilmeisesti pitänyt hoksata refreshata eli päivittää sivua. Johtuu ilmeisesti vanhoista selainversioista ja myös nettiyhteyden toimivuudesta. Hyvä kuitenkin että osalla näkyi ja kuulema pidin ihmiset kuitenkin hyvin kiinnostuneina ilman esitysmateriaaliakin. Lähinnä kai se harmitti, että käytin melko paljon aikaa tuon materiaalin tekoon, kun halusin oikein kikkailla Prezillä.

Tästä opin toki sen, että jos käyttää preziä tuolla tavalla omalta ruudulta jaettuna niin voisi varulta jakaa osallistujille linkin, jonka kautta päästä materiaalin käsiksi jos se jotenkin alkaa tökkimään.

Tällä viikolla törmäsin myös Talouselämä-lehdessä mielenkiintoiseen oululaislähtöiseen naishenkilöön nimeltä Kaisa Snellman. Hän toimii organisaatiotieteiden apulaisprofessorina Inseadissa. Hällä on mielenkiintoinen työhistoria niin Harwardin kuin Standfordin yliopistossa.

Hän tuntuu olevan hyvin sitoutunut opetustyöhönsä, kun katsoo hänen ajankäyttöään per opetusluento. (1luento = 2 työpäivää valmisteluja)

Lisäksi hän on kokee roolinsa luennoitsijana mielenkiintoisesti kuvaten itseään stand-up-koomikoksi, kapellimestariksi, psykologiksi ja mellakkapoliisiksi, joiden roolien kautta hän saattaa opiskelijat kiihkeisiin keskusteluihin opetettavasta aiheesta.

Tuli sellanen fiilis, että oispas vaan huippua päästä kuulemaan tätä ansioitunutta luennoitsijaa joskus? Eikö vain? Niin oppisi itekkin kaikkien eri roolien hyvän ja tehokkaan käytön!

Kuva Talouselämän artikkelista

No loppuun vastaus pofon jälkeiseen elämään. Kyllä tässä varmaan jokainen meistä eAPE-ryhmäläisistä ansaitsee jo pienen joululoman ja sen jälkeen startataan sitten oikein kunnolla taas loppu APE-sessioihin.

APE9: Arviointi

Eilen meillä oli yhdeksännen APE-teeman opetussessio, joka käsitteli arviointia. Oltiin jälleen kerran ekana vuorossa ja päästiin toteuttamaan Maaritin pyytämää luonto-opetusmetodia meijänkin ryhmän kanssa. Päätimme toteuttaa esitysmateriaalin Prezillä ja jakaa sen sitte AC:ssä opetuksessa. Minulle Prezi oli entuudestaan tuttu, kun olen sitä töissä käyttänyt vähän erilaisten esitysten pitämiseen jo varmaan nelisen vuotta sitten ensimmäisen kerran. Tykkään luoda siinä esityksiä käyttöliittymän helppouden vuoksi ja lisäksi esityksistä tulee paljon kuuntelijaa viihdyttävämpiäkin prezin valmiiksi luomien visuaalisten elementtien vuoksi. Ainut missä ryhmällämme meni ajatukset uusiksi oli youtube-videoiden käytön rajallisuus opetuskäytössä. Hyvä, että Tiina oli ollut juuri kuulemassa näihin tekijänoikeuksiin liittyviä asioita ja oppinut, että youtube-videoita saa käyttää vain jos niiden alussa on merkintä opetuskäytön salliva merkintä. Oppilaita kyllä voi ohjata katsomaan videoita kotona, mutta julkinen esitys on pääsääntöisesti kiellettyä.

Itse sisältönä meillä oli arvioinnin perusasiat eli mitä on arviointi ja miten arvioidaan. Otimme päälähdemateriaaliksi Atjoksen Hyvä Paha arviointi kirjan. Mitä, miksi, miten, kuka ja milloin olivat kysymykset joita avasimme tuotoksessamme, joka voi käydä kurkistamassa täältä.

Lilojen Tiina oli sessiomme palautteen antaja ja melko kiltti sellainen J Palautteeni oli oikeastaan kokonaisuudessaan positiivista. Hän kehui ensiloppu vaikutelmaa esityksessä kokonaisuutena hyväksi. Hän koki, että olin opetuksessani varma, positiivinen ja asiantunteva. Ulosantini oli ilmeikäistä ja ääneni yllättäen kuuluva. Sisällöllisesti Tiina oli tykännyt annetusta aktivointitehtävästä alussa ja meijän lopun taulukosta, johon aktivoinnin tulokset kerättiin. Tumman puhuva visuaalinen ilme sai myös kiitosta, mutta miten arvioidaan adjektiivit olisivat voineet olla kalvoissa paremmilla väreillä.

Feedforward-ajattelu oli ryhmäläisillemme uutta. Siinähän pyritään muokkaamaan palautteenanto kohtaa perinteisestä feedbackista eli esimerkiksi ennen joulua annettavasta palautteesta enemmin lukukauden alkuun sijoittuvaksi palautteeksi, jotta opiskelijat voisivat poimia tulevaan kauteen kehityskohteita. Lukukauden lopussa annettava palaute nimittäin tutkimusten mukaan unohtuu lomanaikana eikä näin täytä arvioinnin kehittävää ajatusta.  

Punaisten, sinisten ja vihreidenkin aiheet liittyivät arviointiin. Punaiset olivat ottaneet toteutustavakseen ryhmätyön, jossa käsittelimme millaista hyvän arvioinnin tulisi olla ja minä pääsin keskustelevan sakin ajatusten kirjuriksi. Loppuun he olivat nostaneet edistävän arvioinnin ”aakkosia” eli oikeudenmukaisen, totuudenmukaisen, johdonmukaisen, säännöllisen, kehittävän, ohjaavan ja motivoivan palautteenannon suosimista.

Siniset käsittelivät opettajan arviointimenetelmiä, jossa he hienosti nostivat toimintatapoja oikeasta elämästä. Heidän esittelemiä menetelmiä olivat:

•   kapulaäänestys, hauska ja konkreettinen tapa seurata opiskelijoiden osaamista esimerkiksi kesken luennon
• Moodle-tentti, oppilaat aikarajattuun tenttiin netissä
• Simulaatio, jostain konkreettisesti tulevasta työtilanteesta esimerkiksi elvytys. Arvioidaan myös johtamis- ja vuorovaikutustaitoja.
• Summatiivinen vaikka rastitentti, jolla opettaja yllättäen mittaa osaamisen tasoa

Vihreät käsittelivät esimerkin kautta lomakkeen merkitystä arvioinnissa niin opettajalle kuin opiskelijalle. He näyttivät lisäksi youtube-videon, joka herätti kiinnostukseni oliko se sallittu opetuskäyttöön. Tätä ei kuitenkaan keretty käsitellä, kun siirryttiin pohtimaan millaista on hyvä vertaispalaute. Tätä teemaa jatkettiin vahvasti myös Maaritin sessiossa, jossa osa asioista meni toki kertaamiseksi, mutta kertaus on varmasti opintojen äiti.

Session loppuun saimme kuulla lähipäivien opeparimme ja minulla onni lykästi, kun pääsen suunnittelemaan opetusta Vesan kanssa. Tulee varmasti kovinkin hauskaa J Lisäksi saimme tehtäväksi omissa teemaryhmissä valita jonkin aihepiirin tulevista APE11-15 teemoista, jotka koimme erityisen omaa sydäntä lähellä olevaksi. Saimme tehtyä tämän ryhmässämme heti yhteisensession päätyttyä.

Kaikkinensa jäi kyllä hyvä fiilis tästä viimeisestä keltaisten yhteisestä opetussessiosta ja tulemme varmasti jatkossakin jatkamaan yhteydenpitoa.

Tulevaisuutta tekniikassa, mitä opetuksessa?

Törmään töitteni puolesta jatkuvasti uusiin innovaatioihin, joiden uskotaan olevan tulevaisuudessa arkipäivää.

Vielä muutamia vuosia sitten ei uskottu älykelloihin, älysilmälaseihin tai älyrannekeisiin, mutta nyt jos katsoo ne ovat arkipäivää. Tätä käsitystä myös tuki SLUSH-startupseminaari, josta edelleen lupaan piakkoin päivityksiä. Terveys- ja tunnerannekkeella saadaan päivittäisestä elämästämme talteen niin perusliikkeet kuin tuntemuksetkin. Luennoilla voi tapahtua "MacGyver-hetki", kun osallistuja nappaa kuvan kellollaan tai kaverisi voi nähdä silmälaseistaan tulevan reitin uudelle kaupalle suunnatessaan. Ohjelmistot ja internet ovat siis tulleet osaksi normaaleja arkipäivän esineitä ja sitä hyödynnetään erillaisten applikaatioiden kautta miltei kaikessa perunannostosta vaipanvaihtoon. Puhutaan isosta IOT-murroksesta eli Internet of Thingsistä, jolla juuri tarkoitetaan näitä älykkäitä esineitä, joita pystytään hallitsemaan internetin yli ja jotka automaattisesti keräävät käyttöinformaatiota arkipäivän tilanteista. 

Kuinka tämä IOT-tulee näkymään tulevaisuuden opetuksessa? Mikä on seuraava iso murros opetuksen digitaalistumisen ja virtuaalisoitumisen jälkeen? 

Kuva napattu Smart World Eventissä Oulussa 2.10.2014

APE8: Miten käytän ja kehitän opetussuunnitelmaa ammatillisenaopettajana?

Huh-huijakkaa! Ei voi muuta sanoa kuin että haipakkaa pitää. Se, kun buukkaa itselleen vielä menoja viikonloput täyteen jättää käytännössä vain yöt näihin opiskeluihin. Onneks kohta on joululoma ja näinä hetkinä tulee muistaa Kiitos, että on kiire -kirjoitukseni sanoma :)

Viime tiistaina meillä oli eAPE8, joka käsitteli opetussuunnitelmaa ammatillisen opettajan näkökulmasta. Sisällöllisesti aihepiireinä oli osaamisperusteinen opetussuunnitelma (OPS), ECVET, valtakunnallisen, kunnallisen, koulu, oppiaine-, ja kurssikohtaisen OPSin vaikutus ja ydinainesanalyysi. Voi kyllä sanoa, että meijän palautevuorossa olemisella oli sellainen vaikutus näihin aihepiireihin, että oikeastaan vain ydinainesanalyysista jäi jonkinlainen kuva, kun sihen tuli tehdä ennakkotehtävä. Tämä siis tarkoittanee sitä, että tulee todellakin tutustua muiden ryhmien sisältöihin vielä kertaalleen ajankanssa.

ECVETtiin jo vähän tutustuinkin googlailun kautta ja se kuulosti minusta oikein järkevältä siirtyä aikaperusteisesta pisteyttämisestä osaamisperusteiseen opintojen pisteytykseen. Lisäksi tuo kansainvälinen ajattelu helpommasta opintojen korvaavuudesta on hyvinkin viisasta.

Mitä arviointiin?

Kaikkinensa sisällöllisesti opetussessiot menivät kyllä täysin tuossa arvioinnissa, jotta saimme kerättyä palautevuorollemme sisältöä. Palaute nimittäin annettiin tällä kertaa koko ryhmälle kerralla, joten tuli löytää menetelmä joka tähän arviointiin sopi. Suunnittelimme palautevuoroomme yhteisen google docs -kyselyn, josta loimme sitten kopioita jokaista väriä kohti ja vastailimme näihin kuunnellessamme opetusta. Opetusmeneltelmänä kaikilla ryhmillä oli hyvän luennon luonti, jossa me erityisesti päätimme keskittyä palautteessamme seuraaviin aihepiireihin:

Ajankäyttö, AC:n käyttö, diojen (muun materiaalin käyttö), äänenkäyttö ja aktivointi.

Jaoimme palautteenannon myös noiden aihepiirien mukaan siten, että meistä jokainen antoi kaikille väreille yhteistä palautetta per aihepiiri. Päätimme siis olla keskittymättä sisältöön, koska nuo olivat meidän mielestä niitä aihealueita, joista on eniten tullutkin "murinaa" aikaisemmilla kerroilla. Lisäksi nuo ovat yleismaallisia juttuja ihan kaikenlaisissa opetustilanteissa, kun kerta opettamisen oppimista ollaan reenaamassa.

Raakapalaute

Palautteessamme erityisesti korostui ajankäytön alittaminen, eli ryhmät eivät käyttäneet kaikkea luennolle annettua aikaa. Tämä toki on aina suotavaakin, mutta me koimme, että joillakin aktivoinneilla tai virikkeellistämisellä olisi luennoista saatu paljon mielenkiintoisempia ja ajankäyttö olisi toteutunut koko sen 20minuutin osalta. Lisäksi kaikkinensa jäimme kaipaamaan vahvempaa AC-ympäristön hyödyntämistä varsinkin kun luento oli aikataulutettu, että 15minuuttia luentoa ja 5minuuttia aikaa keskustelulle tai muulle aktivoinnille.

Diohin ja materiaaleihin kaipasimme eloa esimerkiksi kuvien monipuolisemmalla käytöllä. Oli hienoa, että Preziä oli lähdetty hyödyntämään, mutta sen vienti opetustilanteeseen meitä ihmetytti kun siitä oli tehty pdf, joka mielestämme sitten vei kaikki Prezin hyvät ominaisuudet pois.

Äänenkäyttö oli pääasiassa hyvää ja kuuluvaa, vaikkakin monipuolisempaa ja värikkäämpää eläytymistä kaivattiin, jotta opetukseen olisi tullut vaihtelevuutta. Kaikkinensa meidän ryhmässä jäätiin kaipaamaan enemmän vuorovaikutusta. Tätä olisi voinut toteuttaa esimerkiksi pyytämällä ihmisiä kirjoittamaan tsättiin tai käyttämällä AC:n agree/disagree-nappeja tai sitten kehittämällä monipuolisempia keskustelutehtäviä erityisesti siihen lopun 5 minuuttiin.

Yhteenveto

Palautteen jälkeen kokosimme vielä googledocsin tuloksen kaikkien nähtäville, ihan ilman sievistelyjä. Tätä emme tienneet, että tuleman pitää, mutta sitä pyydettiin muun ryhmän osalta, joten rohkeasti löimme sitten palautteet kehiin. Tässä olisi ehkä pitänyt enemmän muistuttaa sakkia, että palautteet olivat meijän muistiinpanoja suunnillista palautetta varten ja ne olivat hyvin nopeasti kirjoitettu kesken jatkuvasti vaihtuvien luentojen. Lisäksi niitä ei tulisi lukea sellaisinaan vaan kuunnella niistä meijän suullinen yhteenveto. Facebook-kommentoinnista nimittäin vähän paistoi läpi, että saatoimme tarkoittamattamme aiheuttaa mielipahaa kanssaopiskelijoillemme melko karkeallakin palautetyylillä, jota muistiinpanoissa oli käytetty.

Meidän reilun 20minuutin suullisen palautteen jälkeen muu ryhmä sai vielä kommentoida tälläistä ryhmäpalautetta tsätiin, josta sitten poimin muutamia kommentteja talteen. Näistä minusta tuli ilmi, että onnistuttiin menetelmässämme kohtuullisen kivasti. Toki henkilökohtaista palautetta jäätiin kaipaamaan ja siksi päädyttiin tuohon muistiinpanojen jakamiseen, jota jo edellä kommentoin.

- Palautteesta sai hyviä vinkkejä vaikka sitä ei suoraan oltu itselle kohdistettu.
- Palaute oli laaja-alaista, hyvin kattavaa. Kiitos!
-  Tässä kun kuuli kaikki ryhmät kerralla niin sai laajemman kuvan kokonaisuudesta!
-  Palautetta annettiin rakentavasti. Oli mukavaa saada palautetta! Kiitos!
- Oli mielestäni hyvä palaute, tuli kokonaisvaltaisemmin palautetta ja kuuli myös eri ryhmien ja esittäjien osuuksia. Toki oppii kun saa suoraa palautetta omasta osuudesta, mutta ehkä tässä ottaa paremmin vastaan yleistä ja miettii osuiko tämä minuun.

Tämmöisin hyvin palautekeskeisin ajatuksin tähän tulevaan viikkoon. Omaa opettajaksi kasvamista ja palautteen saamista voisi ajatella yhdenlaisena hämähäkin seittinä, joka kerää aina matkalta jonkinlaisia täkyjä verkkoonsa ja pureksii ne sitten pikkuhiljaa opetuksen ravinnoksi, kun tarve tulee.

Kiinni seitissä. Kuva Valoa Oulu -tapahtumasta 26.11.2014